posters(a)cometofinland.fi

 come_to_finland

+ 358 44 2793379

Come to Finland
Publishing Ab Oy
Höyläämötie 3A Hyvlerivägen
FI-00380 Helsinki / Helsingfors

FINLAND

 

© Come to Finland
Publishing Ab Oy 2017

 

Julisteiden metsästäjä etsii arkistojen kultajyviä

Miten sadat suomalaiset matkailujulisteet oikein löytyvät? Magnus Londen tietää vastauksen, sillä hän on tietokoneen avulla jäljittänyt julisteita ympäri maailman.

Journalisti Magnus Londenin intohimo suomalaisia matkailujulisteita kohtaan puhkesi kukkaan useita vuosia sitten.

– Kuten niin monet muutkin asiat elämässä, myös Come to Finland -hanke käynnistyi sattumalta. Helsingin ollessa kulttuuripääkaupunkina vuonna 2000 satuin näkemään aivan mielettömän upean julisteen ja aloin pyöritellä päässäni ideaa suomalaisten matkailujulisteiden kokoamisesta kirjaksi.

Suomalainen ylpeyden aihe

Mitä erikoista matkailujulisteissa sitten on? On syytä ymmärtää niiden historiallinen tausta. Monien vuosien ajan suomalaiset matkailuyritykset, kaupungit ja lomakohteet luottivat täysin julisteisiin markkinointikanavana. Aiheeseen paneutumisen into näkyy selvästi jokaisessa yksittäisessä julisteessa. Varhainen julistetaide on myös synnyttänyt muun muassa seuraavat käsitteet: ”Off The Beaten Track” sekä kirjan otsikkonakin olevan ”Come to Finland”.

Londen korostaa, että kyse on kirjaimellisesti suomalaisista kulttuuriaarteista, joista jokainen suomalainen voi olla todella ylpeä.

– Kun vertaan vanhoja suomalaisia matkailujulisteita ulkomaisiin julisteisiin, suomalaisten intohimo graafista suunnittelua kohtaan näkyy todella selvästi.

Kadonneiden julisteiden metsästys

Vuodet vierivät, ja julisteiden merkitys väheni. Kuten niin monet muutkin ”vanhanaikaiset” asiat, julisteet päätyivät arkistojen ja kellareiden kätköihin sekä yksityisten keräilijöiden kokoelmiin ja museoihin. Valitettavasti myös roskakori oli tehokkaasti käytetty arkisto. Kiinnostavaa on, että suomalaisia matkailujulisteita löytyi Suomen lisäksi runsaasti myös ulkomailta. Projektiryhmä löysi aineistoa museoista, arkistoista ja keräilijöiltä ympäri maailman.

– Olimme niin naiiveja, että luulimme useimpien julisteiden olevan kauniisti ja siististi arkistoituina esimerkiksi Kansallismuseoon, mutta niinhän asia ei suinkaan ole. Osa julisteista toki löytyi sieltä, mutta todelliset kultajyvät löytyivät melko odottamattomista paikoista, Magnus Londen nauraa ja jatkaa:

– Esimerkiksi Washingtonin National Library of Congressista löysimme monia epätavallisia julisteita, sanfransiscolaisella keräilijällä oli muutamia muita ja Norjan Trondheimistä olemme löytäneet todellisen Suomen ystävän, jonka kokoelma on todella vaikuttava.

Maailman ympäri Internetillä

Londen sanoo suoraan, että tämän laajuinen projekti olisi ollut mahdoton ilman Internetiä.

– On houkutteleva ajatus, että saisi matkustaa maailmalla keräämässä aineistoa, mutta valitettavasti se on vain toiveunta. Sähköpostin ja netin avulla pystyy paikallistamaan aineistoa ja saa yhteyden keräilijöihin järkevän budjetin rajoissa. Mutta Internet on vain työkalu, työ sinun on tehtävä itse. Voidaan hyvin sanoa, että aineiston keräämiseen menee yli 80 prosenttia koko hankkeeseen kuluvasta ajasta.

Lisäksi Londen ja projektiryhmä ovat jälleen kerran saaneet kokea vanhan totuuden pitävän yhä paikkansa: Henkilökohtainen kontakti on ratkaiseva tekijä.

– Tällaisessa työssä ei ole oikoteitä. Kun lähetät sähköpostia tai soitat johonkin museoon, olet silti tuntematon henkilö, ja vastaajalla on useimmiten valmiiksi skeptinen asenne. Vasta kun tapaamme kyseisen ihmisen henkilökohtaisesti, meidän innostuksemme tuntuu tarttuvan. Innoikkaimmat avustajamme ovat olleet juuri niitä, jotka ovat aluksi vaikuttaneet täysin väliinpitämättömiltä. Useimmiten syynä on ollut valtava stressi. On vain saatava jalka oven väliin.

Siivittäjänä muukin kuin raha

Lopuksi, mikä innostaa pyörittämään näin valtavaa hanketta, joka nykyään on usean työntekijän osakeyhtiö? Houkuttelemaan sijoittajia, vakiinnuttamaan saman konseptin myös Ruotsissa? Onko tiedossa suuria summia rahaa?

Londen sanoo, että todellinen innoittaja on toive pystyä näyttämään maailmalle katoamassa olevaa, suomalaista kulttuuriaarteistoa ja jatkuva työskentely kulttuurin ja bisneksen rajamaastossa.

– Jokainen juliste on taiteilijan tulkinta tietystä suomalaisesta paikasta. Meidän on muistettava, että jokainen juliste on saanut alkunsa siitä, että taiteilija on miettinyt aihetta pitkään ja pohtinut paikan ainutlaatuisia myyntiargumentteja sekä sen vahvuuksia ja heikkouksia. Intohimoa tuskin voi ilmaista sen konkreettisemmin, Londen analysoi.

Onko kaikki jo löydetty?

Entä tänä päivänä, kymmenen vuotta sen jälkeen, kun Londen huomasi ensimmäisen julisteen, onko kaikki julisteet nyt jo löydetty?

– Näin olemme luulleet... monesti. Mutta sitten joku uusi juliste putkahtaa yhtäkkiä ilmoille. Olemme taatusti löytäneet 99 prosenttia, mutta emme tule koskaan pääsemään sataan prosenttiin. Tajuan sen nyt, Londen toteaa nauraen.

Entä unelmajuliste, mikä se olisi?

– Ylivoimaisesti suurin unelmani on löytää Jorma Suhosen kadonneet Suursaari-julisteet, jotka hän piirsi 1930-luvun lopulla. Niissä nimittäin yhdistyvät monet rakastamani seikat: Suhosen glamour, Suursaaren mystiikka ja Suomen kultaiset matkailuvuodet ennen sotaa.