Kun graafikko Rolf Christianson oli käynyt koulunsa loppuun, hän aloitti litografia-oppilaana Tilgmannilla. Samaan aikaan hän kävi Nordiska korrespondensinstitutet -instituutissa (NKI-koulu) mainonnan ja piirtämisen kirjekurssia. Myöhemmin, vuonna 1962 antamassaan lehtihaastattelussa, Christianson totesi NKI:n olleen ”priima kurssi”, josta hän sai parhaat oppinsa.
Christianson vakiinnutti asemansa itsenäisenä graafikkona vuonna 1951. Samoihin aikoihin hän piirsi kunniakirjan, jota käytettiin Helsingin olympialaisissa vuotta myöhemmin. Hän oli myös osallistunut olympialaisia varten järjestettyyn julistekilpailuun, ja saavuttanut jaetun ensimmäisen sijan yhdessä Heikki Ahtialan ja Aimo Ronkasen kanssa. (Olympialaisissa käytettiin kuitenkin vuoden 1940 kisoja ajatellen tehtyä Ilmari Sysimetsän julistetta.)
Rolf Christiansonilla oli läheiset suhteet Sveitsiin, jossa häntä puhutteli ”tiukka grafiikka”, jonkaavainsana oli funktionaalisuus. Christianson käytti monilta Zürichin-vierailuilta saamiaan oppeja menestyksekkäästi useissa palkituissa julisteissa ja muissa graafisissa töissä, muun muassa yrityslogoissa. Esimerkiksi elokuvayhtiö Kinoston logo on Christiansonin kehittämä.
Graafikko ansioitui myös postimerkkien suunnittelijana. Vuonna 1967 hän voitti postimerkkikilpailun ”Itsenäinen Suomi –50 vuotta”. Lisäksi hän voitti useita YK:n järjestämiä postimerkkikilpailuja. YK esimerkiksi julkaisi hänen Respect for Human Rights -merkkinsä vuonna 1982.
