Tämä teos on yksi neljästä Gunnar Forsströmin lähes valmiista alkuperäisluonnoksesta, jotka Come to Finlandin julistemetsästäjät saivat käsiinsä syksyllä 2013. Olemme ylpeitä ja onnellisia siitä, että voimme nyt välittää nämä teokset eteenpäin yleisölle.
Jorma Suhosen iki-ihanassa julisteessa, joka oli tehty Helsingissä vuonna 1940 pidettäviksi tarkoitetuihin olympialaisiin, kaupunkiympäristö korvattiin saaristomaisemalla, tarkemmin sanottuna Söderarmin majakkaan, jonka ylitse kulkee Ahvenanmaalta Tukholmaan vievä ilmatie. Ketäpä ei houkuteltaisi olympialaisiin saariston avulla?
Koli on klassisimpia kohteita, joita Suomella on tarjota seikkailunhaluisille matkailijoille. Olikin siis varmasti itsestäänselvää, että Suomi-neito ja kansallismaisema esiintyisivät samassa julisteessa?
s/s Arcturus rakennettiin jo vuonna 1899, ja se liikennöi reittiä Kööpenhaminaan 1920- ja 1930-luvuilla. Yhdessä Suomen merenkulun suurimmista tragedioista s/s Arcturus kolaroi myös FÅA:n omistaman s/s Oberonin kanssa sumuisella Kattegatilla vuonna 1930 – Oberonin matkustajista 43 jäi meren vangeiksi. Aluksien kapteenit olivat vieläpä veljeksiä, mikä luo onnettomuudelle vielä yhden julman ulottuvuuden.
Nyt silmäkulmaa kostuttaa todellinen nostalgiakyynel. Puhumme yhteydestä maaseudun ja kaupungin välillä, Suomen yhteenliittäjästä, keltaisista, hivenen hitaista, mutta aina luotettavista ja ihanan sosiaalisista… postiautoista! Kaikki alkoi Lapista, jossa postinjakeluongelma oli suurin. Vuonna 1921 avattiin Rovaniemi–Sodankylä-linja, mutta postihevoset eivät toki kadonneet sen myötä. Talvisin oltiin vielä täysin riippuvaisia hevoskärryistä. Postiautoja tarvittiin junaverkoston jatkeeksi, jotta posti saataisiin jaettua […]
Se on taatusti tuntunut aivan kuin pieneen, hyvin pieneen, vastamäkeen nousemiselta, kun Suomi 1930-luvulla yritti esitellä itsensä aurinko- ja rantaparatiisina. Mutta me rakastamme sen kaltaista rehvakkuutta. Sillä onhan meillä yksi kuukausi, eli heinäkuu, jolloin kaikki oheisissa julisteissa todellakin täsmää. Tai… ainakin melkein. Kuten 1930-luvun turistipropagandassa sanottiin: ”Parasta Suomessa on ilmasto”. Ruskeaksi paahtuminen rannan auringossa ei […]
Nyt silmäkulmaa kostuttaa todellinen nostalgiakyynel. Puhumme yhteydestä maaseudun ja kaupungin välillä, Suomen yhteenliittäjästä, keltaisista, hivenen hitaista, mutta aina luotettavista ja ihanan sosiaalisista… postiautoista! Kaikki alkoi Lapista, jossa postinjakeluongelma oli suurin. Vuonna 1921 avattiin Rovaniemi–Sodankylä-linja, mutta postihevoset eivät toki kadonneet sen myötä. Talvisin oltiin vielä täysin riippuvaisia hevoskärryistä. Postiautoja tarvittiin junaverkoston jatkeeksi, jotta posti saataisiin jaettua […]
Lukemattomia ovat ne teokset, jotka taiteilijat kenties heittivät romukoppaan, joita ei huomioitu kilpailuissa tai jotka tilaaja torjui. Siksi tarjoamme myös aiemmin painamattomia ja täysin ainutlaatuisia julisteita, kuten tämän Rolf Christiansonin teoksen.
Nyt silmäkulmaa kostuttaa todellinen nostalgiakyynel. Puhumme yhteydestä maaseudun ja kaupungin välillä, Suomen yhteenliittäjästä, keltaisista, hivenen hitaista, mutta aina luotettavista ja ihanan sosiaalisista… postiautoista! Kaikki alkoi Lapista, jossa postinjakeluongelma oli suurin. Vuonna 1921 avattiin Rovaniemi–Sodankylä-linja, mutta postihevoset eivät toki kadonneet sen myötä. Talvisin oltiin vielä täysin riippuvaisia hevoskärryistä. Postiautoja tarvittiin junaverkoston jatkeeksi, jotta posti saataisiin jaettua […]
Erik Bruun (s. 1926) on iloinen velikulta, jonka seurassa kaikki viihtyvät. Hän on Suomen julistetaiteen grand old man, ja kysymys kuuluukin, lieneekö kukaan tehnyt enemmän houkutellakseen matkailijoita Suomeen kuin juuri Bruun. Bruunin julisteissa on aina pilkettä silmäkulmassa, kuten tässä hänen riemukkaassa tulkinnassaan Aulangosta. Julistetta ei koskaan julkaistu, vaan me saimme käsiimme alkuperäispiirroksen Erik Bruunilta.
Erik Bruun (s. 1926) on iloinen velikulta, jonka seurassa kaikki viihtyvät. Hän on Suomen julistetaiteen grand old man, ja kysymys kuuluukin, lieneekö kukaan tehnyt enemmän houkutellakseen matkailijoita Suomeen kuin juuri Bruun. Bruunin julisteissa on aina pilkettä silmäkulmassa, kuten tässä hänen riemukkaassa tulkinnassaan Maarianhaminasta. Julistetta ei koskaan julkaistu, vaan me saimme käsiimme alkuperäispiirroksen Erik Bruunilta.
Ruotsalainen graafikko ja taiteilija Ingrid Bade on varmasti sivuutetuimpia suomalaisia käyttögraafikoita. Tyypilliseen tapaan Baden julisteet ovat hyvin paljon tunnetumpia kuin taiteilija itse. Tämä SHO:n juliste 1930-luvulta, jossa on ajalle tyypillinen perspektiivi, on edelleen yksi suomalaisen merenkulun suurista symboleista.
Onnistuuko suomalaisen matkailu-taide-historiaprojektin tekeminen ilman kunnianosoitusta Savolle, ilman kumarrusta Puijolle? Ei tietenkään. Alec Tweedie, hieno englantilainen aatelisrouva, joka piti päiväkirjaa Suomen-matkastaan vuonna 1896, yritti sitä omalla tavallaan. Hän ei voinut ymmärtää, miksi suomalaisten piti pystyttää näköalatorni jokaisen pikku kukkulan päälle (kyseessähän oli Matkailijayhdistyksen paikallisosastojen tuon ajan mielipuuha). Erään tietyn tornin luo saavuttuaan hänen sydämensä suli […]
Tietääksemme tämä on vanhin Valtionrautateiden julkaisema graafinen matkailujuliste. Julisteesta on myös ruotsinkielinen versio postikorttina. Julisteen taiteilija on tuntematon. Jos sinulla on tietoa julisteen tekijästä tai alkuperästä, olemme erittäin kiinnostuneita. Kirjoita meille: posters@cometofinland.fi. Julistemetsästäjät kiittävät!
Useimmat Suomen seudut ja kaupungit loivat omia julisteitaan ja kuviaan houkutellakseen matkailijoita läheltä ja kaukaa, kuten tietenkin myös Suomi matkailukokonaisuutena. Keräämme jatkuvasti lisää tietoa kaikesta aineistostamme, joten ota mieluusti yhteyttä, jos tiedät enemmän tästä kuvasta!
1950-luvun puolivälissä Tampere halusi löytää uusia visuaalisia keinoja markkinoida kaupunkia. Toisin sanoen oli aika järjestää julistekilpailu. Kilpailuun osallistui yli 64 teosta, jaetulle toiselle sijalle tuli Rolf Christiansonin tällä julisteella.
Useimmat Suomen seudut ja kaupungit loivat omia julisteitaan ja kuviaan houkutellakseen matkailijoita läheltä ja kaukaa, kuten tietenkin myös Vaasa. Keräämme jatkuvasti lisää tietoa kaikesta aineistostamme, joten ota mieluusti yhteyttä, jos tiedät enemmän tästä kuvasta! Julisteen taiteilija on tuntematon. Jos sinulla on tietoa julisteen tekijästä tai alkuperästä, olemme erittäin kiinnostuneita. Kirjoita meille: posters@cometofinland.fi. Julistemetsästäjät kiittävät!
Inuiittien perinteisen pukeutumisen inspiroima anorakki saapui myös Suomeen. Tuolloin julisteen suksipoika puki sen päälleen – ja pian siitä tuli myös Suomen pitkäaikaisen presidentin, Urho Kekkosen, lempihiihtovaate. Nyt anorakkipoika voi koristaa myös sinun seinääsi!
Tämä juliste on luultavasti ensimmäinen Lapista ja Suomen talvesta kertova juliste sotien jälkeen. Jo talvella 1944–45 kaikki suomalaiset tajusivat asioiden ikävän laidan, kun lehdet raportoivat turismiyhteyksissä, että ”Pohjois-Suomi tulee pitkään olemaan kadonnut paratiisi”. Helsingin yleisessä turistiyhdistyksessä pitämässään esitelmässä yksi johtavista turismiaktivisteista Jorma Tolonen kertoi lisäksi: ”Mikään ei ole välttynyt vetäytyvien saksalaisjoukkojen tuhoamisvimmalta. Lapin ylväs turistimajojen […]
Miten kaikkein rohkeimpia matkailijoita voisi houkutella Suomeen? Olisi tarjottava jotain, mitä kenelläkään muulla ei vielä ollut. Tuolloin mainosväki Englannin Hullissa kehitti loistavan tunnuslauseen: Finland – Off the Beaten Track. Eli maa turistilaumojen tallaamien polkujen tuolla puolen. Tunnuslausetta käytettiin tiettävästi ensimmäisen kerran jo vuonna 1904, ja se piti pintansa aina toiseen maailmansotaan saakka. Lähes joka vuosi […]
