Lukemattomia ovat ne teokset, jotka taiteilijat kenties heittivät romukoppaan, joita ei huomioitu kilpailuissa tai jotka tilaaja torjui. Siksi tarjoamme myös aiemmin painamattomia ja täysin ainutlaatuisia julisteita, kuten tämän Aukusti Tuhkan teoksen.
Nyt silmäkulmaa kostuttaa todellinen nostalgiakyynel. Puhumme yhteydestä maaseudun ja kaupungin välillä, Suomen yhteenliittäjästä, keltaisista, hivenen hitaista, mutta aina luotettavista ja ihanan sosiaalisista… postiautoista! Kaikki alkoi Lapista, jossa postinjakeluongelma oli suurin. Vuonna 1921 avattiin Rovaniemi–Sodankylä-linja, mutta postihevoset eivät toki kadonneet sen myötä. Talvisin oltiin vielä täysin riippuvaisia hevoskärryistä. Postiautoja tarvittiin junaverkoston jatkeeksi, jotta posti saataisiin jaettua […]
Se on taatusti tuntunut aivan kuin pieneen, hyvin pieneen, vastamäkeen nousemiselta, kun Suomi 1930-luvulla yritti esitellä itsensä aurinko- ja rantaparatiisina. Mutta me rakastamme sen kaltaista rehvakkuutta. Sillä onhan meillä yksi kuukausi, eli heinäkuu, jolloin kaikki oheisissa julisteissa todellakin täsmää. Tai… ainakin melkein. Kuten 1930-luvun turistipropagandassa sanottiin: ”Parasta Suomessa on ilmasto”. Ruskeaksi paahtuminen rannan auringossa ei […]
Nyt silmäkulmaa kostuttaa todellinen nostalgiakyynel. Puhumme yhteydestä maaseudun ja kaupungin välillä, Suomen yhteenliittäjästä, keltaisista, hivenen hitaista, mutta aina luotettavista ja ihanan sosiaalisista… postiautoista! Kaikki alkoi Lapista, jossa postinjakeluongelma oli suurin. Vuonna 1921 avattiin Rovaniemi–Sodankylä-linja, mutta postihevoset eivät toki kadonneet sen myötä. Talvisin oltiin vielä täysin riippuvaisia hevoskärryistä. Postiautoja tarvittiin junaverkoston jatkeeksi, jotta posti saataisiin jaettua […]
Lukemattomia ovat ne teokset, jotka taiteilijat kenties heittivät romukoppaan, joita ei huomioitu kilpailuissa tai jotka tilaaja torjui. Siksi tarjoamme myös aiemmin painamattomia ja täysin ainutlaatuisia julisteita, kuten tämän Rolf Christiansonin teoksen.
Erik Bruun (s. 1926) on iloinen velikulta, jonka seurassa kaikki viihtyvät. Hän on Suomen julistetaiteen grand old man, ja kysymys kuuluukin, lieneekö kukaan tehnyt enemmän houkutellakseen matkailijoita Suomeen kuin juuri Bruun. Bruunin julisteissa on aina pilkettä silmäkulmassa, kuten tässä hänen riemukkaassa tulkinnassaan Aulangosta. Julistetta ei koskaan julkaistu, vaan me saimme käsiimme alkuperäispiirroksen Erik Bruunilta.
Erik Bruun (s. 1926) on iloinen velikulta, jonka seurassa kaikki viihtyvät. Hän on Suomen julistetaiteen grand old man, ja kysymys kuuluukin, lieneekö kukaan tehnyt enemmän houkutellakseen matkailijoita Suomeen kuin juuri Bruun. Bruunin julisteissa on aina pilkettä silmäkulmassa, kuten tässä hänen riemukkaassa tulkinnassaan Maarianhaminasta. Julistetta ei koskaan julkaistu, vaan me saimme käsiimme alkuperäispiirroksen Erik Bruunilta.
Nyt silmäkulmaa kostuttaa todellinen nostalgiakyynel. Puhumme yhteydestä maaseudun ja kaupungin välillä, Suomen yhteenliittäjästä, keltaisista, hivenen hitaista, mutta aina luotettavista ja ihanan sosiaalisista… postiautoista! Kaikki alkoi Lapista, jossa postinjakeluongelma oli suurin. Vuonna 1921 avattiin Rovaniemi–Sodankylä-linja, mutta postihevoset eivät toki kadonneet sen myötä. Talvisin oltiin vielä täysin riippuvaisia hevoskärryistä. Postiautoja tarvittiin junaverkoston jatkeeksi, jotta posti saataisiin jaettua […]
Erik Bruun (s. 1926) on iloinen velikulta, jonka seurassa kaikki viihtyvät. Hän on Suomen julistetaiteen grand old man, ja kysymys kuuluukin, lieneekö kukaan tehnyt enemmän houkutellakseen matkailijoita Suomeen kuin juuri Bruun. Bruunin julisteissa on aina pilkettä silmäkulmassa, kuten tässä hänen riemukkaassa tulkinnassaan Ahvenanmaasta. Julistetta ei koskaan julkaistu 1960-luvulla, vaan me saimme käsiimme alkuperäispiirroksen Erik Bruunilta.
Ruotsalainen graafikko ja taiteilija Ingrid Bade on varmasti sivuutetuimpia suomalaisia käyttögraafikoita. Tyypilliseen tapaan Baden julisteet ovat hyvin paljon tunnetumpia kuin taiteilija itse. Tämä SHO:n juliste 1930-luvulta, jossa on ajalle tyypillinen perspektiivi, on edelleen yksi suomalaisen merenkulun suurista symboleista.
Kesäkuun 29. päivänä vuonna 1923 avattiin ensimmäinen lentoyhteys Helsingin ja Tallinnan välille. Se toimi lähtölaukauksena lentoyhtiö Aerolle, nykyiselle Finnairille. Aero ymmärsi jo varhain julistemainonnan potentiaalin ja panosti alusta lähtien laadukkaaseen julistegrafiikkaan. Teetettiin kokonaisia julistesarjoja, joiden tyyliin kuuluivat upeat perspektiivit sekä mieluusti lentokoneet, joiden taustalla oli tunnettuja nähtävyyksiä tai mahtavia luontonäkymiä. 1930-luvulla lentoyhtiö aloitti laajan yhteistyön […]
Nyt silmäkulmaa kostuttaa todellinen nostalgiakyynel. Puhumme yhteydestä maaseudun ja kaupungin välillä, Suomen yhteenliittäjästä, keltaisista, hivenen hitaista, mutta aina luotettavista ja ihanan sosiaalisista… postiautoista! Kaikki alkoi Lapista, jossa postinjakeluongelma oli suurin. Vuonna 1921 avattiin Rovaniemi–Sodankylä-linja, mutta postihevoset eivät toki kadonneet sen myötä. Talvisin oltiin vielä täysin riippuvaisia hevoskärryistä. Postiautoja tarvittiin junaverkoston jatkeeksi, jotta posti saataisiin jaettua […]
Tietääksemme tämä on vanhin Valtionrautateiden julkaisema graafinen matkailujuliste. Julisteesta on myös suomenkielinen versio. Julisteen taiteilija on tuntematon. Jos sinulla on tietoa julisteen tekijästä tai alkuperästä, olemme erittäin kiinnostuneita. Kirjoita meille: posters@cometofinland.fi. Julistemetsästäjät kiittävät!
Nyt silmäkulmaa kostuttaa todellinen nostalgiakyynel. Puhumme yhteydestä maaseudun ja kaupungin välillä, Suomen yhteenliittäjästä, keltaisista, hivenen hitaista, mutta aina luotettavista ja ihanan sosiaalisista… postiautoista! Kaikki alkoi Lapista, jossa postinjakeluongelma oli suurin. Vuonna 1921 avattiin Rovaniemi–Sodankylä-linja, mutta postihevoset eivät toki kadonneet sen myötä. Talvisin oltiin vielä täysin riippuvaisia hevoskärryistä. Postiautoja tarvittiin junaverkoston jatkeeksi, jotta posti saataisiin jaettua […]
Tietääksemme tämä on vanhin Valtionrautateiden julkaisema graafinen matkailujuliste. Julisteesta on myös ruotsinkielinen versio postikorttina. Julisteen taiteilija on tuntematon. Jos sinulla on tietoa julisteen tekijästä tai alkuperästä, olemme erittäin kiinnostuneita. Kirjoita meille: posters@cometofinland.fi. Julistemetsästäjät kiittävät!
Useimmat Suomen seudut ja kaupungit loivat omia julisteitaan ja kuviaan houkutellakseen matkailijoita läheltä ja kaukaa, kuten tietenkin myös Suomi matkailukokonaisuutena. Keräämme jatkuvasti lisää tietoa kaikesta aineistostamme, joten ota mieluusti yhteyttä, jos tiedät enemmän tästä kuvasta!
Tämä juliste on äärimmäinen harvinaisuus. On kyseenalaista, käytettiinkö sitä lainkaan, koska se luotiin vuonna 1940, jolloin Eurooppa oli liekeissä. Juliste on saatettu painaa Suomen talvisodan päättymisen jälkeen keväällä 1940, ennen kuin kukaan tajusi, että kesällä 1940 maassamme tuskin tullaan näkemään turisteja.
Nyt on syytä onnitella julistetaitelija Martti Mykkästä. Hän onnistui vangitsemaan Turun olemuksen – historian, kulttuurin ja saariston – modernin puoleensavetävällä tavalla.
1950-luvun puolivälissä Tampere halusi löytää uusia visuaalisia keinoja markkinoida kaupunkia. Toisin sanoen oli aika järjestää julistekilpailu. Kilpailuun osallistui yli 64 teosta, jaetulle toiselle sijalle tuli Rolf Christiansonin tällä julisteella.
Maailman oopperalavoilla mainetta niittänyt suomalainen sopraano ja tulisieluinen patriootti Aino Ackté kävi 1907 Olavinlinnassa järjestetyssä juhlatilaisuudessa ja hän oivalsi heti kuinka verrattomat puitteet vuonna 1475 rakennettu keskiaikainen linna tarjoaisi oopperajuhlille. “Yliluonnollisen ihanan järvimaiseman” keskellä kohoava romanttinen linna vetoaisi hänen mielestään keneen tahansa ja olisi siksi ihanteellinen näyttämö kukoistukseen puhkeamassa olevan Suomen säveltaiteen esittelemiseksi. Ensimmäiset Oopperajuhlat […]
