Erik Bruun (s. 1926) on iloinen velikulta, jonka seurassa kaikki viihtyvät. Hän on Suomen julistetaiteen grand old man, ja kysymys kuuluukin, lieneekö kukaan tehnyt enemmän houkutellakseen matkailijoita Suomeen kuin juuri Bruun. Bruunin julisteissa on aina pilkettä silmäkulmassa, kuten tässä hänen riemukkaassa tulkinnassaan Ahvenanmaasta. Julistetta ei koskaan julkaistu 1960-luvulla, vaan me saimme käsiimme alkuperäispiirroksen Erik Bruunilta.
Ruotsalainen graafikko ja taiteilija Ingrid Bade on varmasti sivuutetuimpia suomalaisia käyttögraafikoita. Tyypilliseen tapaan Baden julisteet ovat hyvin paljon tunnetumpia kuin taiteilija itse. Tämä SHO:n juliste 1930-luvulta, jossa on ajalle tyypillinen perspektiivi, on edelleen yksi suomalaisen merenkulun suurista symboleista.
Nyt silmäkulmaa kostuttaa todellinen nostalgiakyynel. Puhumme yhteydestä maaseudun ja kaupungin välillä, Suomen yhteenliittäjästä, keltaisista, hivenen hitaista, mutta aina luotettavista ja ihanan sosiaalisista… postiautoista! Kaikki alkoi Lapista, jossa postinjakeluongelma oli suurin. Vuonna 1921 avattiin Rovaniemi–Sodankylä-linja, mutta postihevoset eivät toki kadonneet sen myötä. Talvisin oltiin vielä täysin riippuvaisia hevoskärryistä. Postiautoja tarvittiin junaverkoston jatkeeksi, jotta posti saataisiin jaettua […]
Kesäkuun 29. päivänä vuonna 1923 avattiin ensimmäinen lentoyhteys Helsingin ja Tallinnan välille. Se toimi lähtölaukauksena lentoyhtiö Aerolle, nykyiselle Finnairille. Aero ymmärsi jo varhain julistemainonnan potentiaalin ja panosti alusta lähtien laadukkaaseen julistegrafiikkaan. Teetettiin kokonaisia julistesarjoja, joiden tyyliin kuuluivat upeat perspektiivit sekä mieluusti lentokoneet, joiden taustalla oli tunnettuja nähtävyyksiä tai mahtavia luontonäkymiä. 1930-luvulla lentoyhtiö aloitti laajan yhteistyön […]
Onnistuuko suomalaisen matkailu-taide-historiaprojektin tekeminen ilman kunnianosoitusta Savolle, ilman kumarrusta Puijolle? Ei tietenkään. Alec Tweedie, hieno englantilainen aatelisrouva, joka piti päiväkirjaa Suomen-matkastaan vuonna 1896, yritti sitä omalla tavallaan. Hän ei voinut ymmärtää, miksi suomalaisten piti pystyttää näköalatorni jokaisen pikku kukkulan päälle (kyseessähän oli Matkailijayhdistyksen paikallisosastojen tuon ajan mielipuuha). Erään tietyn tornin luo saavuttuaan hänen sydämensä suli […]
Tietääksemme tämä on vanhin Valtionrautateiden julkaisema graafinen matkailujuliste. Julisteesta on myös suomenkielinen versio. Julisteen taiteilija on tuntematon. Jos sinulla on tietoa julisteen tekijästä tai alkuperästä, olemme erittäin kiinnostuneita. Kirjoita meille: posters@cometofinland.fi. Julistemetsästäjät kiittävät!
Nyt silmäkulmaa kostuttaa todellinen nostalgiakyynel. Puhumme yhteydestä maaseudun ja kaupungin välillä, Suomen yhteenliittäjästä, keltaisista, hivenen hitaista, mutta aina luotettavista ja ihanan sosiaalisista… postiautoista! Kaikki alkoi Lapista, jossa postinjakeluongelma oli suurin. Vuonna 1921 avattiin Rovaniemi–Sodankylä-linja, mutta postihevoset eivät toki kadonneet sen myötä. Talvisin oltiin vielä täysin riippuvaisia hevoskärryistä. Postiautoja tarvittiin junaverkoston jatkeeksi, jotta posti saataisiin jaettua […]
Tietääksemme tämä on vanhin Valtionrautateiden julkaisema graafinen matkailujuliste. Julisteesta on myös ruotsinkielinen versio postikorttina. Julisteen taiteilija on tuntematon. Jos sinulla on tietoa julisteen tekijästä tai alkuperästä, olemme erittäin kiinnostuneita. Kirjoita meille: posters@cometofinland.fi. Julistemetsästäjät kiittävät!
Tämä juliste on äärimmäinen harvinaisuus. On kyseenalaista, käytettiinkö sitä lainkaan, koska se luotiin vuonna 1940, jolloin Eurooppa oli liekeissä. Juliste on saatettu painaa Suomen talvisodan päättymisen jälkeen keväällä 1940, ennen kuin kukaan tajusi, että kesällä 1940 maassamme tuskin tullaan näkemään turisteja.
1950-luvun puolivälissä Tampere halusi löytää uusia visuaalisia keinoja markkinoida kaupunkia. Toisin sanoen oli aika järjestää julistekilpailu. Kilpailuun osallistui yli 64 teosta, jaetulle toiselle sijalle tuli Rolf Christiansonin tällä julisteella.
Maailman oopperalavoilla mainetta niittänyt suomalainen sopraano ja tulisieluinen patriootti Aino Ackté kävi 1907 Olavinlinnassa järjestetyssä juhlatilaisuudessa ja hän oivalsi heti kuinka verrattomat puitteet vuonna 1475 rakennettu keskiaikainen linna tarjoaisi oopperajuhlille. “Yliluonnollisen ihanan järvimaiseman” keskellä kohoava romanttinen linna vetoaisi hänen mielestään keneen tahansa ja olisi siksi ihanteellinen näyttämö kukoistukseen puhkeamassa olevan Suomen säveltaiteen esittelemiseksi. Ensimmäiset Oopperajuhlat […]
Useimmat Suomen seudut ja kaupungit loivat omia julisteitaan ja kuviaan houkutellakseen matkailijoita läheltä ja kaukaa, kuten tietenkin myös Vaasa. Keräämme jatkuvasti lisää tietoa kaikesta aineistostamme, joten ota mieluusti yhteyttä, jos tiedät enemmän tästä kuvasta! Julisteen taiteilija on tuntematon. Jos sinulla on tietoa julisteen tekijästä tai alkuperästä, olemme erittäin kiinnostuneita. Kirjoita meille: posters@cometofinland.fi. Julistemetsästäjät kiittävät!
Inuiittien perinteisen pukeutumisen inspiroima anorakki saapui myös Suomeen. Tuolloin julisteen suksipoika puki sen päälleen – ja pian siitä tuli myös Suomen pitkäaikaisen presidentin, Urho Kekkosen, lempihiihtovaate. Nyt anorakkipoika voi koristaa myös sinun seinääsi!
Se on taatusti tuntunut aivan kuin pieneen, hyvin pieneen, vastamäkeen nousemiselta, kun Suomi 1930-luvulla yritti esitellä itsensä aurinko- ja rantaparatiisina. Mutta me rakastamme sen kaltaista rehvakkuutta. Sillä onhan meillä yksi kuukausi, eli heinäkuu, jolloin kaikki oheisissa julisteissa todellakin täsmää. Tai… ainakin melkein. Kuten 1930-luvun turistipropagandassa sanottiin: ”Parasta Suomessa on ilmasto”. Ruskeaksi paahtuminen rannan auringossa ei […]
Miten kaikkein rohkeimpia matkailijoita voisi houkutella Suomeen? Olisi tarjottava jotain, mitä kenelläkään muulla ei vielä ollut. Tuolloin mainosväki Englannin Hullissa kehitti loistavan tunnuslauseen: Finland – Off the Beaten Track. Eli maa turistilaumojen tallaamien polkujen tuolla puolen. Tunnuslausetta käytettiin tiettävästi ensimmäisen kerran jo vuonna 1904, ja se piti pintansa aina toiseen maailmansotaan saakka. Lähes joka vuosi […]
Toisinaan vanhatkin suunnitelmat toimivat yllättävän hyvin. Vuodeksi 1940 suunniteltuja olympiakisoja ajatellen järjestettiin julistekilpailu vuonna 1938. Palkinto jaettiin kolmen osallistujan, Ilmari Sysimetsän, Jorma Suhosen ja Henry Czarneckin, kesken. Sitten puhkesi talvisota. Uusi suunnittelukilpailu järjestettiin vuonna 1950 vuoden 1952 olympialaisia varten. Kilpailun tuomaristossa olivat muun muassa edellä mainitut Sysimetsä ja Henry Czarnecki. Kuten ensimmäiselläkin kerralla, päädyttiin jälleen […]
Taustatietoa Bore I -laivasta: Laiva rakennettiin 1898 A/S Helsingørs Jernskibs- & Maskinbyggerietin telakalla Helsingørissä Tanskassa. Laivan tilaaja oli turkulainen Ångfartygs Ab Bore-varustamo ja se sai nimekseen myös Bore. Laiva liikennöi Turku – Maarianhamina – Tukholma reitillä. Se ajoi 31. joulukuuta 1899 tiheässä sumussa karille Alskärsgrundetissa Söderarmin ja Furusundin välillä ollessaan matkalla Turusta Maarianhaminan kautta Tukholmaan. […]
Toisinaan vanhatkin suunnitelmat toimivat yllättävän hyvin. Vuodeksi 1940 suunniteltuja olympiakisoja ajatellen järjestettiin julistekilpailu vuonna 1938. Palkinto jaettiin kolmen osallistujan, Ilmari Sysimetsän, Jorma Suhosen ja Henry Czarneckin, kesken. Sitten puhkesi talvisota. Uusi suunnittelukilpailu järjestettiin vuonna 1950 vuoden 1952 olympialaisia varten. Kilpailun tuomaristossa olivat muun muassa edellä mainitut Sysimetsä ja Henry Czarnecki. Kuten ensimmäiselläkin kerralla, päädyttiin jälleen […]
Erik Bruun (s. 1926) on iloinen velikulta, jonka seurassa kaikki viihtyvät. Hän on Suomen julistetaiteen grand old man, ja kysymys kuuluukin, lieneekö kukaan tehnyt enemmän houkutellakseen matkailijoita Suomeen kuin juuri Bruun. Bruunin julisteissa on aina pilkettä silmäkulmassa, kuten tässä hänen riemukkaassa ja klassisessa tulkinnassaan rapukaudesta.
Katso tarkasti savua, joka kiemurtelee hitaasti savupiipuista Aukusti Tuhkan julisteessa. Savu kertoo nimittäin paljon siitä, miltä me suomalaiset haluamme kesä-mökkimaisemamme näyttävän: Naapureita saa toki olla – mutta ei liian lähellä! Yksi mökki järveä kohti on suurin piirtein sopiva määrä. Julisteen tekee erityiseksi myös se, että elämänmyönteisiä ja uteliaita turisteja täpö-täynnä oleva juna kuvataan sekin pelkkänä […]
