FÅA:n englantilainen agentuuri John Good & Sons piti huolta siitä, että matkakuume pysyi korkeana ihastuttavan Off the Beaten Track -sarjan avulla. Se oli kuin ennustus siitä, mitä 1930-luvulla tulisi tapahtumaan: Suomi, mahtava matkailumaa jokaiselle. Kunnioittaaksemme loistavia ideanikkareita, joka myivät, myivät ja myivät Suomea englantilaisille turisteille, emme voi muuta kuin julkaista lyhyen otteen Off the Beaten […]
Se on taatusti tuntunut pieneltä, hyvin pieneltä vastamäeltä, kun Suomi 1930-luvulla yritti esitellä itsensä aurinko- ja rantaparatiisina. Mutta me rakastamme sen kaltaista rehvakkuutta. Sillä onhan meillä yksi kuukausi, eli heinäkuu, jolloin kaikki tässä julisteessa todellakin täsmää. Tai… ainakin melkein. Kuten 1930-luvun hybriksessä sanottiin: ”Parasta Suomessa on ilmasto”. Ruskeaksi paahtuminen rannan auringossa ei tietenkään aluksi ollut […]
Jo vuonna 1915 Matkailijayhdistyksen puheenjohtaja ehdotti, että oli aika ottaa esiin vanha, hyvä kanootti ja lähteä tutkimusmatkalle Suomeen. Mutta vasta 1920-luvun lopulla alettiin ulkomaisille turisteille mainostaa esitteiden ja julisteiden avulla loputtomia matkailumahdollisuuksia, joita Suomella todellakin oli (ja on) tarjottavana. Katseet suunnattiin Saksaan, josta arveltiin löytyvän suurta kiinnostusta. Mitkä sitten olivat Suomen valttikortit? Hiljaisuus, aavat lakeudet, […]
Lukemattomia ovat ne teokset, jotka taiteilijat kenties heittivät romukoppaan, joita ei huomioitu kilpailuissa tai jotka tilaaja torjui. Siksi tarjoamme myös aiemmin painamattomia ja täysin ainutlaatuisia julisteita, kuten tämän Aukusti Tuhkan teoksen.
Se on taatusti tuntunut aivan kuin pieneen, hyvin pieneen, vastamäkeen nousemiselta, kun Suomi 1930-luvulla yritti esitellä itsensä aurinko- ja rantaparatiisina. Mutta me rakastamme sen kaltaista rehvakkuutta. Sillä onhan meillä yksi kuukausi, eli heinäkuu, jolloin kaikki oheisissa julisteissa todellakin täsmää. Tai… ainakin melkein. Kuten 1930-luvun turistipropagandassa sanottiin: ”Parasta Suomessa on ilmasto”. Ruskeaksi paahtuminen rannan auringossa ei […]
Ruotsalainen graafikko ja taiteilija Ingrid Bade on varmasti sivuutetuimpia suomalaisia käyttögraafikoita. Tyypilliseen tapaan Baden julisteet ovat hyvin paljon tunnetumpia kuin taiteilija itse. Tämä SHO:n juliste 1930-luvulta, jossa on ajalle tyypillinen perspektiivi, on edelleen yksi suomalaisen merenkulun suurista symboleista.
Kesäkuun 29. päivänä vuonna 1923 avattiin ensimmäinen lentoyhteys Helsingin ja Tallinnan välille. Se toimi lähtölaukauksena lentoyhtiö Aerolle, nykyiselle Finnairille. Aero ymmärsi jo varhain julistemainonnan potentiaalin ja panosti alusta lähtien laadukkaaseen julistegrafiikkaan. Teetettiin kokonaisia julistesarjoja, joiden tyyliin kuuluivat upeat perspektiivit sekä mieluusti lentokoneet, joiden taustalla oli tunnettuja nähtävyyksiä tai mahtavia luontonäkymiä. 1930-luvulla lentoyhtiö aloitti laajan yhteistyön […]
Onnistuuko suomalaisen matkailu-taide-historiaprojektin tekeminen ilman kunnianosoitusta Savolle, ilman kumarrusta Puijolle? Ei tietenkään. Alec Tweedie, hieno englantilainen aatelisrouva, joka piti päiväkirjaa Suomen-matkastaan vuonna 1896, yritti sitä omalla tavallaan. Hän ei voinut ymmärtää, miksi suomalaisten piti pystyttää näköalatorni jokaisen pikku kukkulan päälle (kyseessähän oli Matkailijayhdistyksen paikallisosastojen tuon ajan mielipuuha). Erään tietyn tornin luo saavuttuaan hänen sydämensä suli […]
Tietääksemme tämä on vanhin Valtionrautateiden julkaisema graafinen matkailujuliste. Julisteesta on myös suomenkielinen versio. Julisteen taiteilija on tuntematon. Jos sinulla on tietoa julisteen tekijästä tai alkuperästä, olemme erittäin kiinnostuneita. Kirjoita meille: posters@cometofinland.fi. Julistemetsästäjät kiittävät!
Tietääksemme tämä on vanhin Valtionrautateiden julkaisema graafinen matkailujuliste. Julisteesta on myös ruotsinkielinen versio postikorttina. Julisteen taiteilija on tuntematon. Jos sinulla on tietoa julisteen tekijästä tai alkuperästä, olemme erittäin kiinnostuneita. Kirjoita meille: posters@cometofinland.fi. Julistemetsästäjät kiittävät!
Tämä on pohjoismaisen julistetaiteen klassikko. ”See the Lands of the Vikings” -slogan tosin saa meidät aavistuksen verran punastumaan, mutta samanaikaisesti voimme iloita siitä, että kerrankin neljä viidestä Pohjoismaasta onnistui pääsemään yhteisymmärrykseen markkinointinsa tiimoilta. Taiteilija Ben Blessum syntyi Norjassa, mutta loi uransa Yhdysvalloissa taidemaalarina ja kuvittajana. Hän ei koskaan katkaissut yhteyksiään Norjaan, vaan työskenteli norjalaisille yrityksille, […]
Se on taatusti tuntunut aivan kuin pieneen, hyvin pieneen, vastamäkeen nousemiselta, kun Suomi 1930-luvulla yritti esitellä itsensä aurinko- ja rantaparatiisina. Mutta me rakastamme sen kaltaista rehvakkuutta. Sillä onhan meillä yksi kuukausi, eli heinäkuu, jolloin kaikki oheisissa julisteissa todellakin täsmää. Tai… ainakin melkein. Kuten 1930-luvun turistipropagandassa sanottiin: ”Parasta Suomessa on ilmasto”. Ruskeaksi paahtuminen rannan auringossa ei […]
1930-luvun aikana niin paikalliset kuin kansallisetkin turistiyhdistykset toimivat määrätietoisesti tehdäkseen Rovaniemestä ja Lapista sekä kotimaisia että ulkomaisia turisteja houkuttelevan matkakohteen. Pieniä majataloja rakennettiin aina Petsamoon saakka puhumattakaan Pallaksen ensimmäisestä tunturihotellista. Rovaniemeltä Petsamoon vienyt Jäämerentie oli todellinen vetonaula. Myös saamelaista alkuperäiskansaa käytettiin mieluusti eksoottisena houkuttimena, kuten tässä Yrjö Karin tulkinnassa, jossa uusi (moderni Rovaniemi) ja perinteinen […]
Miten kaikkein rohkeimpia matkailijoita voisi houkutella Suomeen? Olisi tarjottava jotain, mitä kenelläkään muulla ei vielä ollut. Tuolloin mainosväki Englannin Hullissa kehitti loistavan tunnuslauseen: Finland – Off the Beaten Track. Eli maa turistilaumojen tallaamien polkujen tuolla puolen. Tunnuslausetta käytettiin tiettävästi ensimmäisen kerran jo vuonna 1904, ja se piti pintansa aina toiseen maailmansotaan saakka. Lähes joka vuosi […]
Toisinaan vanhatkin suunnitelmat toimivat yllättävän hyvin. Vuodeksi 1940 suunniteltuja olympiakisoja ajatellen järjestettiin julistekilpailu vuonna 1938. Palkinto jaettiin kolmen osallistujan, Ilmari Sysimetsän, Jorma Suhosen ja Henry Czarneckin, kesken. Sitten puhkesi talvisota. Uusi suunnittelukilpailu järjestettiin vuonna 1950 vuoden 1952 olympialaisia varten. Kilpailun tuomaristossa olivat muun muassa edellä mainitut Sysimetsä ja Henry Czarnecki. Kuten ensimmäiselläkin kerralla, päädyttiin jälleen […]
Toisinaan vanhatkin suunnitelmat toimivat yllättävän hyvin. Vuodeksi 1940 suunniteltuja olympiakisoja ajatellen järjestettiin julistekilpailu vuonna 1938. Palkinto jaettiin kolmen osallistujan, Ilmari Sysimetsän, Jorma Suhosen ja Henry Czarneckin, kesken. Sitten puhkesi talvisota. Uusi suunnittelukilpailu järjestettiin vuonna 1950 vuoden 1952 olympialaisia varten. Kilpailun tuomaristossa olivat muun muassa edellä mainitut Sysimetsä ja Henry Czarnecki. Kuten ensimmäiselläkin kerralla, päädyttiin jälleen […]
Katso tarkasti savua, joka kiemurtelee hitaasti savupiipuista Aukusti Tuhkan julisteessa. Savu kertoo nimittäin paljon siitä, miltä me suomalaiset haluamme kesä-mökkimaisemamme näyttävän: Naapureita saa toki olla – mutta ei liian lähellä! Yksi mökki järveä kohti on suurin piirtein sopiva määrä. Julisteen tekee erityiseksi myös se, että elämänmyönteisiä ja uteliaita turisteja täpö-täynnä oleva juna kuvataan sekin pelkkänä […]
Katso tarkasti savua, joka kiemurtelee hitaasti savupiipuista Aukusti Tuhkan julisteessa. Savu kertoo nimittäin paljon siitä, miltä me suomalaiset haluamme kesä-mökkimaisemamme näyttävän: Naapureita saa toki olla – mutta ei liian lähellä! Yksi mökki järveä kohti on suurin piirtein sopiva määrä. Julisteen tekee erityiseksi myös se, että elämänmyönteisiä ja uteliaita turisteja täpö-täynnä oleva juna kuvataan sekin pelkkänä […]
Ah, tämä Paul Söderströmin ja Göran Englundin juliste on ehdottomasti yksi suosikeistamme! Miksikö? Siksi, koska juliste ON Suomi – tuhansien järvien maa! Mikä kaikkein parasta, voimme yhä tänä päivänäkin hypätä höyrylaivojen kyytiin esimerkiksi Kuopiosta ja Savonlinnasta ja nauttia hiljaisuudesta ja uljaista hetkistä. Lipua eteenpäin peräti kymmenen tunnin ajan Suomen kaikkein kauneimmissa maisemissa… Juliste julkaistiin tietääksemme […]
Ah, tämä on ehdottomasti yksi suosikeistamme! Miksikö? Siksi, koska juliste ON Suomi – tuhansien järvien maa! Mikä kaikkein parasta, voimme yhä tänä päivänäkin hypätä höyrylaivojen kyytiin esimerkiksi Kuopiosta ja Savonlinnasta ja nauttia hiljaisuudesta ja uljaista hetkistä. Lipua eteenpäin peräti kymmenen tunnin ajan Suomen kaikkein kauneimmissa maisemissa… Juliste julkaistiin tietääksemme ainakin suomeksi, ruotsiksi, englanniksi ja ranskaksi. […]
