Tämä teos on yksi neljästä Gunnar Forsströmin lähes valmiista alkuperäisluonnoksesta, jotka Come to Finlandin julistemetsästäjät saivat käsiinsä syksyllä 2013. Olemme ylpeitä ja onnellisia siitä, että voimme nyt välittää nämä teokset eteenpäin yleisölle.
Suomessa kalat ovat valtavia! Kyllä, kaikki on suurta! Ja parasta! Ettekö usko? Lukekaa tämä esite vuodelta 1927: ”No other country in the world can provide such opportunitiesfor boating, fishing, bathing and camping. Finland has over thirty-five thousand lakes, and the number of islands is uncountable. Look at the map. It looks almost as though someone […]
FÅA:n englantilainen agentuuri John Good & Sons piti huolta siitä, että matkakuume pysyi korkeana ihastuttavan Off the Beaten Track -sarjan avulla. Se oli kuin ennustus siitä, mitä 1930-luvulla tulisi tapahtumaan: Suomi, mahtava matkailumaa jokaiselle. Kunnioittaaksemme loistavia ideanikkareita, joka myivät, myivät ja myivät Suomea englantilaisille turisteille, emme voi muuta kuin julkaista lyhyen otteen Off the Beaten […]
Se on taatusti tuntunut pieneltä, hyvin pieneltä vastamäeltä, kun Suomi 1930-luvulla yritti esitellä itsensä aurinko- ja rantaparatiisina. Mutta me rakastamme sen kaltaista rehvakkuutta. Sillä onhan meillä yksi kuukausi, eli heinäkuu, jolloin kaikki tässä julisteessa todellakin täsmää. Tai… ainakin melkein. Kuten 1930-luvun hybriksessä sanottiin: ”Parasta Suomessa on ilmasto”. Ruskeaksi paahtuminen rannan auringossa ei tietenkään aluksi ollut […]
Tämä teos on yksi neljästä Gunnar Forsströmin lähes valmiista alkuperäisluonnoksesta, jotka Come to Finlandin julistemetsästäjät saivat käsiinsä syksyllä 2013. Olemme ylpeitä ja onnellisia siitä, että voimme nyt välittää nämä teokset eteenpäin yleisölle.
Olkaamme rehellisiä: Olemme silmittömän ihastuneita Aarne Karjalaisen julisteeseen, jossa lentokone liukuu matalalla merellisen Helsingin yllä täydellisessä harmoniassa purjehtijoiden kanssa. Kyllä, rakastuimme julisteeseen niin paljon, että se sai paikan kirjamme kannesta. Ja SE, jos mikä, on julisterakkautta. Melko äskettäin lempijulistekeräilijämme otti meihin yhteyttä: hän oli löytänyt täysin ainutlaatuisen alkuperäispainoksen tästä julisteesta. Arvatkaapa tartuimmeko syöttiin…?
Jorma Suhosen iki-ihanassa julisteessa, joka oli tehty Helsingissä vuonna 1940 pidettäviksi tarkoitetuihin olympialaisiin, kaupunkiympäristö korvattiin saaristomaisemalla, tarkemmin sanottuna Söderarmin majakkaan, jonka ylitse kulkee Ahvenanmaalta Tukholmaan vievä ilmatie. Ketäpä ei houkuteltaisi olympialaisiin saariston avulla?
Koli on klassisimpia kohteita, joita Suomella on tarjota seikkailunhaluisille matkailijoille. Olikin siis varmasti itsestäänselvää, että Suomi-neito ja kansallismaisema esiintyisivät samassa julisteessa?
Talvella 1944–45 lehdet raportoivat turismiyhteyksissä, että ”Pohjois-Suomi tulee pitkään olemaan kadonnut paratiisi”. Helsingin yleisessä turistiyhdistyksessä pitämässään esitelmässä yksi johtavista turismiaktivisteista Jorma Tolonen kertoi lisäksi: ”Mikään ei ole välttynyt vetäytyvien saksalaisjoukkojen tuhoamisvimmalta. Lapin ylväs turistimajojen ja hotellien verkosto on poltettu ja raunioitettu. Ainuttakaan yöpymispaikkaa ei ole jäljellä”. Terijoki, Suursaari, Petsamo ja Viipuri – kaikki rakastettuja turistikohteita […]
s/s Arcturus rakennettiin jo vuonna 1899, ja se liikennöi reittiä Kööpenhaminaan 1920- ja 1930-luvuilla. Yhdessä Suomen merenkulun suurimmista tragedioista s/s Arcturus kolaroi myös FÅA:n omistaman s/s Oberonin kanssa sumuisella Kattegatilla vuonna 1930 – Oberonin matkustajista 43 jäi meren vangeiksi. Aluksien kapteenit olivat vieläpä veljeksiä, mikä luo onnettomuudelle vielä yhden julman ulottuvuuden.
Järjestettyämme suuren näyttelymme Suomen Kansallismuseossa saimme sähköpostia USA:sta: ”Minulla saattaa olla jotain, mikä kiinnostaa”, eräs amerikansuomalainen kirjoitti meille. Ja hän oli todellakin oikeassa! Hänellä oli alkuperäisjuliste, todennäköisesti 1920-luvulta, jonka hän oli ostanut eräältä newyorkilaiselta keräilijältä 1980-luvulla. Kyse oli taiteilija Väinö Blomstedtin tulkinta kotikaupunkinsa Savonlinnan helmestä, Olavinlinnasta. Siitä tuli loistava lisä valikoimiimme, niin tänne kauppaan kuin […]
Lukemattomia ovat ne teokset, jotka taiteilijat kenties heittivät romukoppaan, joita ei huomioitu kilpailuissa tai jotka tilaaja torjui. Siksi tarjoamme myös aiemmin painamattomia ja täysin ainutlaatuisia julisteita, kuten tämän Rolf Christiansonin teoksen.
Erik Bruun (s. 1926) on iloinen velikulta, jonka seurassa kaikki viihtyvät. Hän on Suomen julistetaiteen grand old man, ja kysymys kuuluukin, lieneekö kukaan tehnyt enemmän houkutellakseen matkailijoita Suomeen kuin juuri Bruun. Bruunin julisteissa on aina pilkettä silmäkulmassa, kuten tässä hänen riemukkaassa tulkinnassaan Aulangosta. Julistetta ei koskaan julkaistu, vaan me saimme käsiimme alkuperäispiirroksen Erik Bruunilta.
Erik Bruun (s. 1926) on iloinen velikulta, jonka seurassa kaikki viihtyvät. Hän on Suomen julistetaiteen grand old man, ja kysymys kuuluukin, lieneekö kukaan tehnyt enemmän houkutellakseen matkailijoita Suomeen kuin juuri Bruun. Bruunin julisteissa on aina pilkettä silmäkulmassa, kuten tässä hänen riemukkaassa tulkinnassaan Maarianhaminasta. Julistetta ei koskaan julkaistu, vaan me saimme käsiimme alkuperäispiirroksen Erik Bruunilta.
Ruotsalainen graafikko ja taiteilija Ingrid Bade on varmasti sivuutetuimpia suomalaisia käyttögraafikoita. Tyypilliseen tapaan Baden julisteet ovat hyvin paljon tunnetumpia kuin taiteilija itse. Tämä SHO:n juliste 1930-luvulta, jossa on ajalle tyypillinen perspektiivi, on edelleen yksi suomalaisen merenkulun suurista symboleista.
Kesäkuun 29. päivänä vuonna 1923 avattiin ensimmäinen lentoyhteys Helsingin ja Tallinnan välille. Se toimi lähtölaukauksena lentoyhtiö Aerolle, nykyiselle Finnairille. Aero ymmärsi jo varhain julistemainonnan potentiaalin ja panosti alusta lähtien laadukkaaseen julistegrafiikkaan. Teetettiin kokonaisia julistesarjoja, joiden tyyliin kuuluivat upeat perspektiivit sekä mieluusti lentokoneet, joiden taustalla oli tunnettuja nähtävyyksiä tai mahtavia luontonäkymiä. 1930-luvulla lentoyhtiö aloitti laajan yhteistyön […]
Useimmat Suomen seudut ja kaupungit loivat omia julisteitaan ja kuviaan houkutellakseen matkailijoita läheltä ja kaukaa, kuten tietenkin myös Suomi matkailukokonaisuutena. Keräämme jatkuvasti lisää tietoa kaikesta aineistostamme, joten ota mieluusti yhteyttä, jos tiedät enemmän tästä kuvasta!
Tämä juliste on äärimmäinen harvinaisuus. On kyseenalaista, käytettiinkö sitä lainkaan, koska se luotiin vuonna 1940, jolloin Eurooppa oli liekeissä. Juliste on saatettu painaa Suomen talvisodan päättymisen jälkeen keväällä 1940, ennen kuin kukaan tajusi, että kesällä 1940 maassamme tuskin tullaan näkemään turisteja.
Nyt on syytä onnitella julistetaitelija Martti Mykkästä. Hän onnistui vangitsemaan Turun olemuksen – historian, kulttuurin ja saariston – modernin puoleensavetävällä tavalla.
Kolme veljestä. Kanala. Moottoripyörän moottori. Muutama vuosikymmen myöhemmin lentoyhtiö, tehdas – ja täysin uusi kyläyhteisö. Veljekset Niilo, Valto ja Uuno Karhumäki eivät todellakaan olleet mitäänlaiskureita: Ensin he rakensivat paperilennokkeja, sitten pienoismalleja ja pian myös oikeita lentokoneita: Karhu I, Karhu II ja Karhu III. Pian sen jälkeen he saivat matkustajasertifikaatin ja ryhtyivät järjestämään yleisölennätyksiä. Veljekset toimivat […]
