Näyttelyn aloitteentekijä, Magnus Londen, paljastaa miksi matkailujulisteet kiehtovat.
Työskentelemme tällä hetkellä (2021) täysin uuden näyttelyn parissa: Come to Norden. Tämä
uraauurtava hanke avautuu vuonna 2022. Lisätietoja tulossa! Tämänhetkisen Come to Finland -näyttelymme on parhaillaan esillä Hangon museossa 6.5.2021–17.4.2022. Tervetuloa!
Kerro mistä näyttelyssä on kyse?
Matkailujulisteista, näyttely kertoo klassisista matkailujulisteista. Haluamme näyttää miten Suomi aikoinaan kertoi itsestään ulkomaailmalle – miten matkailijoita houkuteltiin pohjoiseen maahamme.
Ahaa, mutta mikä oikeastaan on ”matkailujuliste”?
Julisteet olivat sen ajan internetti. Graafikoita tai taitelijoita palkattiin luomaan houkutteleva taiteellinen kuva siitä mitä haluttiin ”myydä”. Kyseessä saattoi olla Suomi tai jokin kaupunki tai alue. Kuvaan lisättiin sitten jokin upea iskulause kuten Finland – Land of Romance tai Finland – For Perfect Relaxation.
Miten silloin matkailijoita houkuteltiin Suomeen?
Katsopa julisteita: ne ovat hauskoja, värikkäitä ja humoristisia.
Enpä olisi uskonut…Suomihan on niin synkkä, pimeä ja hiljainen …
Ha-haa, se on vain klisee. Julisteet ovat lähes sata vuotta vanhoja ja ne on tehty paljon ennen globaalia nykyaikaa. Mutta näethän miten kansainvälisisä meidän esi-isämme ja – äitimme olivat: Julisteita tehtiin ranskaksi, ruotsiksi, saksaksi, englanniksi ja monilla muilla kielillä. Minulla on tapana sanoa että Suomi on aina ollut kosmopoliittinen ja avoin maa.
Hm, enpä olekaan ajatellut asiaa noin.
Aivan! Olemme niin täynnä stereotyppistä kuvaa Suomesta suljettuna ja unohdettuna maana.
Okei, mutta miten matkailijoita houkuteltiin tänne? Mikä oli vetonaulana?
Luonto. Hiljaisuus. Se ettei Suomea tunnettu, olimme Off the beaten track eli paikka suosittujen reittien ulkopuolella, tutkimaton eldorado, ihmemaa.
Mitä ihmeellistä meidän luonnossamme sitten on?
Et ole toisissasi, vai oletko?
No jaa, tarkoitan että 1930-luvulla koskematonta luontoa löytyi joka paikasta.
Ei oikeastaan. Suomea pidettiin silloin – kuten nytkin – alkuperäisenä, aitona ja koskemattomana paratiisina.
Entä kaupungit?
Kaupunkejamme kuvattiin luonnollisesti niin loistokkaina. Katso vaikka Helsinki – julistetta vuodelta 1939: leidi nauttii samppanjaa (!) terassilla (!) kaupungin keskustassa. Tosiasiassa koko idea Come to Finlandista sai alkusysäyksen Samppanjaleidistä.
Kerro lisää!
Oli aivan tavallinen päivä ja olin ikkunaostoksilla Helsingin keskustassa. Pysähdyin yllättäen: Näyteikkunassa roikkui alkuperäisjuliste 1930-luvulta. Leidi maistelee samppanjaa ja taka-alalla on klassinen Helsinki-raitiovaunu. Tämä on loistokasta. Rentoa elämää. Tyylikästä. Juuri sellaisena haluan Helsinkini. Jähmetyin paikalleni ja siinä hetkessä tajusin että kohtaloni oli ennalta päätetty: Minusta tulisi julistemetsästäjä. Löytäisin ne kaikki. Yhdessä kollegojen kanssa tekisimme ensimmäisen kirjan suomalaisista matkailujulisteista.
Mutta emme tienneet että kirja johtaisi muotoilualan yritykseen, siihen mitä Come to Finland Publishing Ab Oy on tänään. Emme tienneet että myisimme klassisia suomalaisia julisteaiheita koko maailmalle. Ja että loisimme suuren näyttelyn alkuperäisistä suomalaisista matkailujulisteista … Tähän olemme tulleet.
Näyttelyn nimi on ”Riemuhuuto paratiisista”, mitä haluatte sanoa sillä?
Halusimme tuoda esiin julisteiden positiivisen ja viattoman hybriksen. Jos julisteita tulkitsee kirjaimellisesti, näyttää Suomi itse asiassa aika upealta ja oikealta paratiisilta. Meistä se on hieman koomista ja liikuttavaa. Toisaalta, on ihan oikein olla kerskaileva ja itsevarma, kun se tekee kiltisti ja viattomasti. Tällaista mainoskieltä me Come to Finlandissa rakastamme.
Onko sinulla joitain suosikkeja näyttelyssä?
Jorma Suhosen Samppanjaleidi tulee olemaan aina lähinnä sydäntäni. Juliste, joka on ripustettu näyttelyyn, on minun omistamani, sain sen 40-vuotislahjaksi vanhemmiltani. Katsoa saa, muttei koskea! Ha-ha!
Sen lisäksi Osmo K. Oksasen Suksipoika on paras kaverini. Hänellä on kaikkea mitä elämässä tarvitsee: matkalaukku, suksipari ja seikkailun pilke silmäkulmassa!
Kesäjulisteista Paul Söderströmin ja Göran Englundin Lake Saimaa – Loveliest in Finland on suosikkini. Vietän nimittäin kesäni Järvisuomessa ja siellä on juuri näin rauhaisaa ja harmonista.
Onko julisteiden joukossa joitain helmiä?
Monta! Akseli Gallen-Kallelan Imatra-juliste on Suomen ensimmäinen matkailujuliste ja oikea klassikko.
Me omistamme itse alkuperäisen version Suomen toiseksi vanhimmasta matkailujulisteesta n. vuodelta 1893, se mainostaa laivalinjaa Helsinki/Hanko–Lyypekki. Tavalliseksi mainosjulisteeksi sen värit ovat säilyneet hienosti yli 130 vuotta.
Näyttelyssä on myös uusia julisteita, eikö niin?
Kyllä vain! Halusimme luoda jotain uutta, julistetaiteen uuden tulemisen. Sen vuoksi tilasimme kaksitoista julistetta suomalaisilta graafikoilta ja taiteilijoilta; XXX SAKNAS HÄR. On aika jännittävää verrata uusia ja vanhoja julisteita toisiinsa. Luonto ja kaupunkielämä kiehtovat ihmisiä taas!
Mitä mieltä taiteilijat olivat toimeksiannosta?
He tuntuivat rakastavan sitä. Heidän mielestään toimeksianto oli epätavallinen ja jännittävä, kuten meistäkin. Oli upeaa seurata julisteiden luomisprosessia läheltä. Haluamme tietysti kuvitella että Suomen muinaiset julistetaiteen mestarit taputtaisivat meitä olkapäälle …
Olette työskennelleet useamman vuoden näyttelyn parissa. En malta olla kysymättä lopuksi: Mitä nyt tuntuu?
Kuten aina, kun on saanut jotain suurta valmiiksi, on onnellinen ja tyhjä olo. Toivomme että näyttely tuo iloa ja antaa tietoa kävijöille. Nämä julisteet ja taiteilijat saavat vihdoinkin ansaitsemaansa huomiota!
Mitä tarkoitat?
Tämä on suomalaista kulttuuriperintöä. Tosin vain ani harvat tuntevat sitä. Tule mukaan matkallemme julisteiden ihmeellisen maailmaan!
Bannerikuva: ”Herrskap på resa i främmande stad” (Helsingissä?). 1908-1910, Bernhard Åström. Svenska litteratursällskapet i Finland, CC-lisenssi.