Tämä juliste on äärimmäinen harvinaisuus. On kyseenalaista, käytettiinkö sitä lainkaan, koska se luotiin vuonna 1940, jolloin Eurooppa oli liekeissä. Juliste on saatettu painaa Suomen talvisodan päättymisen jälkeen keväällä 1940, ennen kuin kukaan tajusi, että kesällä 1940 maassamme tuskin tullaan näkemään turisteja.
Nyt on syytä onnitella julistetaitelija Martti Mykkästä. Hän onnistui vangitsemaan Turun olemuksen – historian, kulttuurin ja saariston – modernin puoleensavetävällä tavalla.
1950-luvun puolivälissä Tampere halusi löytää uusia visuaalisia keinoja markkinoida kaupunkia. Toisin sanoen oli aika järjestää julistekilpailu. Kilpailuun osallistui yli 64 teosta, jaetulle toiselle sijalle tuli Rolf Christiansonin tällä julisteella.
Kolme veljestä. Kanala. Moottoripyörän moottori. Muutama vuosikymmen myöhemmin lentoyhtiö, tehdas – ja täysin uusi kyläyhteisö. Veljekset Niilo, Valto ja Uuno Karhumäki eivät todellakaan olleet mitäänlaiskureita: Ensin he rakensivat paperilennokkeja, sitten pienoismalleja ja pian myös oikeita lentokoneita: Karhu I, Karhu II ja Karhu III. Pian sen jälkeen he saivat matkustajasertifikaatin ja ryhtyivät järjestämään yleisölennätyksiä. Veljekset toimivat […]
Useimmat Suomen seudut ja kaupungit loivat omia julisteitaan ja kuviaan houkutellakseen matkailijoita läheltä ja kaukaa, kuten tietenkin myös Vaasa. Keräämme jatkuvasti lisää tietoa kaikesta aineistostamme, joten ota mieluusti yhteyttä, jos tiedät enemmän tästä kuvasta! Julisteen taiteilija on tuntematon. Jos sinulla on tietoa julisteen tekijästä tai alkuperästä, olemme erittäin kiinnostuneita. Kirjoita meille: posters@cometofinland.fi. Julistemetsästäjät kiittävät!
Tämä on pohjoismaisen julistetaiteen klassikko. ”See the Lands of the Vikings” -slogan tosin saa meidät aavistuksen verran punastumaan, mutta samanaikaisesti voimme iloita siitä, että kerrankin neljä viidestä Pohjoismaasta onnistui pääsemään yhteisymmärrykseen markkinointinsa tiimoilta. Taiteilija Ben Blessum syntyi Norjassa, mutta loi uransa Yhdysvalloissa taidemaalarina ja kuvittajana. Hän ei koskaan katkaissut yhteyksiään Norjaan, vaan työskenteli norjalaisille yrityksille, […]
1930-luvun aikana niin paikalliset kuin kansallisetkin turistiyhdistykset toimivat määrätietoisesti tehdäkseen Rovaniemestä ja Lapista sekä kotimaisia että ulkomaisia turisteja houkuttelevan matkakohteen. Pieniä majataloja rakennettiin aina Petsamoon saakka puhumattakaan Pallaksen ensimmäisestä tunturihotellista. Rovaniemeltä Petsamoon vienyt Jäämerentie oli todellinen vetonaula. Myös saamelaista alkuperäiskansaa käytettiin mieluusti eksoottisena houkuttimena, kuten tässä Yrjö Karin tulkinnassa, jossa uusi (moderni Rovaniemi) ja perinteinen […]
Saksalaisen kuvittajan, lasimaalarin ja professorin Alfred Mahlaun on täytynyt tunnistaa, mitä eurooppalaiset halusivat Suomesta. Sillä tässä julisteessa se näkyy selvästi: Houkuttelemme heitä koskemattomalla luonnolla – ja design-osaamisella. Kirjoita muistikirjaasi, että Alfred tiesi tämän jo vuonna 1929.
Toisinaan vanhatkin suunnitelmat toimivat yllättävän hyvin. Vuodeksi 1940 suunniteltuja olympiakisoja ajatellen järjestettiin julistekilpailu vuonna 1938. Palkinto jaettiin kolmen osallistujan, Ilmari Sysimetsän, Jorma Suhosen ja Henry Czarneckin, kesken. Sitten puhkesi talvisota. Uusi suunnittelukilpailu järjestettiin vuonna 1950 vuoden 1952 olympialaisia varten. Kilpailun tuomaristossa olivat muun muassa edellä mainitut Sysimetsä ja Henry Czarnecki. Kuten ensimmäiselläkin kerralla, päädyttiin jälleen […]
Taustatietoa Bore I -laivasta: Laiva rakennettiin 1898 A/S Helsingørs Jernskibs- & Maskinbyggerietin telakalla Helsingørissä Tanskassa. Laivan tilaaja oli turkulainen Ångfartygs Ab Bore-varustamo ja se sai nimekseen myös Bore. Laiva liikennöi Turku – Maarianhamina – Tukholma reitillä. Se ajoi 31. joulukuuta 1899 tiheässä sumussa karille Alskärsgrundetissa Söderarmin ja Furusundin välillä ollessaan matkalla Turusta Maarianhaminan kautta Tukholmaan. […]
Toisinaan vanhatkin suunnitelmat toimivat yllättävän hyvin. Vuodeksi 1940 suunniteltuja olympiakisoja ajatellen järjestettiin julistekilpailu vuonna 1938. Palkinto jaettiin kolmen osallistujan, Ilmari Sysimetsän, Jorma Suhosen ja Henry Czarneckin, kesken. Sitten puhkesi talvisota. Uusi suunnittelukilpailu järjestettiin vuonna 1950 vuoden 1952 olympialaisia varten. Kilpailun tuomaristossa olivat muun muassa edellä mainitut Sysimetsä ja Henry Czarnecki. Kuten ensimmäiselläkin kerralla, päädyttiin jälleen […]
Hengitä syvään. Sillä nyt olemme iloisten Suomi-tervehdysten ytimessä. Kyse on Helge Mether-Borgströmin (1913–1985) mestariteoksesta, jossa vene seilaa tuhansien järvien maahan lännestä. Niin yksinkertaista, mutta ah, niin vangitsevaa. Mether-Borgström ei myöskään ole aivan kuka tahansa käyttögraafikko. Hän nimittäin loi vuonna 1954 Marimekon logon. Tämän ikonisen julisteen edessä seistessä mieltämme kalvaa oikeastaan vain yksi kysymys: Kuka oli […]
Hengitä syvään. Sillä nyt olemme iloisten Suomi-tervehdysten ytimessä. Kyse on Helge Mether-Borgströmin (1913–1985) mestariteoksesta, jossa vene seilaa tuhansien järvien maahan lännestä. Niin yksinkertaista, mutta ah, niin vangitsevaa. Mether-Borgström ei myöskään ole aivan kuka tahansa käyttögraafikko. Hän nimittäin loi vuonna 1954 Marimekon logon. Tämän ikonisen julisteen edessä seistessä mieltämme kalvaa oikeastaan vain yksi kysymys: Kuka oli […]
Katso tarkasti savua, joka kiemurtelee hitaasti savupiipuista Aukusti Tuhkan julisteessa. Savu kertoo nimittäin paljon siitä, miltä me suomalaiset haluamme kesä-mökkimaisemamme näyttävän: Naapureita saa toki olla – mutta ei liian lähellä! Yksi mökki järveä kohti on suurin piirtein sopiva määrä. Julisteen tekee erityiseksi myös se, että elämänmyönteisiä ja uteliaita turisteja täpö-täynnä oleva juna kuvataan sekin pelkkänä […]
Katso tarkasti savua, joka kiemurtelee hitaasti savupiipuista Aukusti Tuhkan julisteessa. Savu kertoo nimittäin paljon siitä, miltä me suomalaiset haluamme kesä-mökkimaisemamme näyttävän: Naapureita saa toki olla – mutta ei liian lähellä! Yksi mökki järveä kohti on suurin piirtein sopiva määrä. Julisteen tekee erityiseksi myös se, että elämänmyönteisiä ja uteliaita turisteja täpö-täynnä oleva juna kuvataan sekin pelkkänä […]
Erik Bruun (s. 1926) on iloinen velikulta, jonka seurassa kaikki viihtyvät. Hän on Suomen julistetaiteen grand old man, ja kysymys kuuluukin, lieneekö kukaan tehnyt enemmän houkutellakseen matkailijoita Suomeen kuin juuri Bruun. Bruunin julisteissa on aina pilkettä silmäkulmassa, kuten tässä hänen riemukkaassa tulkinnassaan Porvoosta.
Kun julistetaiteilija Erik Bruun (s. 1926) sai tehtäväkseen houkutella matkustajia Tukholman ja Helsingin/Turun väliä kulkeville lautoille, hän tuumaili hetken. Mikä oikeastaan houkuttelee matkalle? Pian hän keksi vastauksen: Luksuselämä yhden päivän ajan. Ja mikäpä olisikaan enemmän luksusta kuin seisovapöytä? Lohta ja majoneesia ja konjakkia ja sikareita – siellä on kaikkea! Siksi seisovastapöydästä muodostuikin Suomen kasvussa olevan […]
Kun julistetaiteilija Erik Bruun (s. 1926) sai tehtäväkseen houkutella matkustajia Tukholman ja Helsingin/Turun väliä kulkeville lautoille, hän tuumaili hetken. Mikä oikeastaan houkuttelee matkalle? Pian hän keksi vastauksen: Luksuselämä yhden päivän ajan. Ja mikäpä olisikaan enemmän luksusta kuin seisovapöytä? Lohta ja majoneesia ja konjakkia ja sikareita – siellä on kaikkea! Siksi seisovastapöydästä muodostuikin Suomen kasvussa olevan […]
Erik Bruun (s. 1926) on iloinen velikulta, jonka seurassa kaikki viihtyvät. Hän on Suomen julistetaiteen grand old man, ja kysymys kuuluukin, lieneekö kukaan tehnyt enemmän houkutellakseen matkailijoita Suomeen kuin juuri Bruun. Bruunin julisteissa on aina pilkettä silmäkulmassa, kuten tässä hänen tyylikkäässä tulkinnassaan Turusta.
Erik Bruun (s. 1926) on iloinen velikulta, jonka seurassa kaikki viihtyvät. Hän on Suomen julistetaiteen grand old man, ja kysymys kuuluukin, lieneekö kukaan tehnyt enemmän houkutellakseen matkailijoita Suomeen kuin juuri Bruun. Bruunin julisteissa on aina pilkettä silmäkulmassa, kuten tässä hänen riemukkaassa tulkinnassaan Helsingistä, jossa taiteilijan rakastama Suomenlinna on ylimpänä.
