Useimmat Suomen seudut ja kaupungit loivat omia julisteitaan ja kuviaan houkutellakseen matkailijoita läheltä ja kaukaa, kuten tietenkin myös Naantali. Keräämme jatkuvasti lisää tietoa kaikesta aineistostamme, joten ota mieluusti yhteyttä, jos tiedät enemmän tästä kuvasta!
Jos kaupunki täyttää 600 vuotta, sitä tulee juhlia kunnolla. Toisin sanoen – julisteella.
Vuonna 1952 olympialaiset olivat tulossa Helsinkiin, ja oli aika markkinoida metropolia villin yöelämän keskuksena, jollainen kukaan (kaupunkilaiset mukaan lukien) ei tiennyt sen olevan…
Juliste markkinoi komeaa Turun linnaa, jonka juuret ovat 1200-luvulla. Linna on yksi Suomen vanhimmista rakennuksista, joka on yhä käytössä.
Helsingin täyttäessä 400 vuotta vuonna 1950 sitä juhlistettiin luonnollisesti julisteella. Onneksi länsiuusmaalainen Gunnar Forsström oli saatavilla ja tämä suurenmoinen mestariteos valittiin Viralliseksi Julisteeksi.
Helsingin täyttäessä 400 vuotta vuonna 1950 sitä juhlistettiin luonnollisesti julisteella. Onneksi länsiuusmaalainen Gunnar Forsström oli saatavilla ja tämä suurenmoinen mestariteos valittiin Viralliseksi Julisteeksi.
Tämä teos on yksi neljästä Gunnar Forsströmin lähes valmiista alkuperäisluonnoksesta, jotka Come to Finlandin julistemetsästäjät saivat käsiinsä syksyllä 2013. Olemme ylpeitä ja onnellisia siitä, että voimme nyt välittää nämä teokset eteenpäin yleisölle.
Tämä teos on yksi neljästä Gunnar Forsströmin lähes valmiista alkuperäisluonnoksesta, jotka Come to Finlandin julistemetsästäjät saivat käsiinsä syksyllä 2013. Olemme ylpeitä ja onnellisia siitä, että voimme nyt välittää nämä teokset eteenpäin yleisölle.
Tämä teos on yksi neljästä Gunnar Forsströmin lähes valmiista alkuperäisluonnoksesta, jotka Come to Finlandin julistemetsästäjät saivat käsiinsä syksyllä 2013. Olemme ylpeitä ja onnellisia siitä, että voimme nyt välittää nämä teokset eteenpäin yleisölle.
Helsingin sydämen, päärautatieaseman, on piirtänyt arkkitehtimestari Eliel Saarinen. Graniitteineen ja vaikuttavine kellotorneineen se on paras rakennus symboloimaan keskustan turvallisuutta ja pysyvyyttä. Tuoreen tasavallan rautatieasema vihittiin käyttöön peräti 15 vuotta kestäneiden rakennustöiden jälkeen vuonna 1919. Rakennus näkyi useasti kansainvälisissä julisteissa ja esitteissä koko 1930-luvun ajan. Julisteen taiteilija on tuntematon. Jos sinulla on tietoa julisteen tekijästä tai […]
Tämä teos on yksi neljästä Gunnar Forsströmin lähes valmiista alkuperäisluonnoksesta, jotka Come to Finlandin julistemetsästäjät saivat käsiinsä syksyllä 2013. Olemme ylpeitä ja onnellisia siitä, että voimme nyt välittää nämä teokset eteenpäin yleisölle.
Tämä teos on yksi neljästä Gunnar Forsströmin lähes valmiista alkuperäisluonnoksesta, jotka Come to Finlandin julistemetsästäjät saivat käsiinsä syksyllä 2013. Olemme ylpeitä ja onnellisia siitä, että voimme nyt välittää nämä teokset eteenpäin yleisölle.
Tämä teos on yksi neljästä Gunnar Forsströmin lähes valmiista alkuperäisluonnoksesta, jotka Come to Finlandin julistemetsästäjät saivat käsiinsä syksyllä 2013. Olemme ylpeitä ja onnellisia siitä, että voimme nyt välittää nämä teokset eteenpäin yleisölle.
Tämä teos on yksi neljästä Gunnar Forsströmin lähes valmiista alkuperäisluonnoksesta, jotka Come to Finlandin julistemetsästäjät saivat käsiinsä syksyllä 2013. Olemme ylpeitä ja onnellisia siitä, että voimme nyt välittää nämä teokset eteenpäin yleisölle.
Jo vuonna 1915 Matkailijayhdistyksen puheenjohtaja ehdotti, että oli aika ottaa esiin vanha, hyvä kanootti ja lähteä tutkimusmatkalle Suomeen. Mutta vasta 1920-luvun lopulla alettiin ulkomaisille turisteille mainostaa esitteiden ja julisteiden avulla loputtomia matkailumahdollisuuksia, joita Suomella todellakin oli (ja on) tarjottavana. Katseet suunnattiin Saksaan, josta arveltiin löytyvän suurta kiinnostusta. Mitkä sitten olivat Suomen valttikortit? Hiljaisuus, aavat lakeudet, […]
Järjestettyämme suuren näyttelymme Suomen Kansallismuseossa saimme sähköpostia USA:sta: ”Minulla saattaa olla jotain, mikä kiinnostaa”, eräs amerikansuomalainen kirjoitti meille. Ja hän oli todellakin oikeassa! Hänellä oli alkuperäisjuliste, todennäköisesti 1920-luvulta, jonka hän oli ostanut eräältä newyorkilaiselta keräilijältä 1980-luvulla. Kyse oli taiteilija Väinö Blomstedtin tulkinta kotikaupunkinsa Savonlinnan helmestä, Olavinlinnasta. Siitä tuli loistava lisä valikoimiimme, niin tänne kauppaan kuin […]
Erik Bruun (s. 1926) on iloinen velikulta, jonka seurassa kaikki viihtyvät. Hän on Suomen julistetaiteen grand old man, ja kysymys kuuluukin, lieneekö kukaan tehnyt enemmän houkutellakseen matkailijoita Suomeen kuin juuri Bruun. Bruunin julisteissa on aina pilkettä silmäkulmassa, kuten tässä hänen riemukkaassa tulkinnassaan Aulangosta. Julistetta ei koskaan julkaistu, vaan me saimme käsiimme alkuperäispiirroksen Erik Bruunilta.
Onnistuuko suomalaisen matkailu-taide-historiaprojektin tekeminen ilman kunnianosoitusta Savolle, ilman kumarrusta Puijolle? Ei tietenkään. Alec Tweedie, hieno englantilainen aatelisrouva, joka piti päiväkirjaa Suomen-matkastaan vuonna 1896, yritti sitä omalla tavallaan. Hän ei voinut ymmärtää, miksi suomalaisten piti pystyttää näköalatorni jokaisen pikku kukkulan päälle (kyseessähän oli Matkailijayhdistyksen paikallisosastojen tuon ajan mielipuuha). Erään tietyn tornin luo saavuttuaan hänen sydämensä suli […]
Erik Bruun (s. 1926) on iloinen velikulta, jonka seurassa kaikki viihtyvät. Hän on Suomen julistetaiteen grand old man, ja kysymys kuuluukin, lieneekö kukaan tehnyt enemmän houkutellakseen matkailijoita Suomeen kuin juuri Bruun. Bruunin julisteissa on aina pilkettä silmäkulmassa, kuten tässä hänen riemukkaassa tulkinnassaan Porvoosta.
Taiteilijakaksikko Gunnar Forsström ja Göran Hongell vangitsi vuonna 1930 kuvaan merellisen Helsingin, jonka taustalla kohoaa Tuomiokirkko. Molemmat julisteet julkaistiin useilla kielillä, ainakin suomeksi, ruotsiksi, saksaksi, englanniksi ja ranskaksi. Kuka voisi väittää, ettemmekö jo tuolloin olleet kansainvälisiä? Helsingin Tuomiokirkon käyttö on muuten melko kiintoisaa. Koko tasavallassa ei ole ainuttakaan toista rakennusta, jota olisi käytetty yhtä usein […]
