Vuonna 1938 taiteilija Aage Rasmussen osallistui Berlingske Tidende -päivälehden järjestämään julistekilpailuun. Vuotta aiemmin hän oli 25-vuotiaana tehnyt läpimurtonsa julistetaiteilijana Tanskan Valtionrautateille (DSB) suunnittelemallaan julisteella.
Rasmussen, kuten niin monet muutkin pohjoismaiset julistetaiteilijat, sai inspiraationsa ukrainalais-ranskalaisen julistetaiteilijan A.M. Cassandren art deco -tyylistä. Olipa onni, että juuri Cassandre istui myös tanskalaiskilpailun tuomaristossa.
Rasmussenin viljapelto on monumentaalisen hyökyaallon muotoinen. Työn aiheena oli alun perin maatalousjuliste. Ennen kilpailua Rasmussen maalasi navetan uudelleen kirkoksi – mutta kompensoi kuvaa laiduntavalla lehmällä. Julisteella annettiin siten uusi elämä.
Ero maatalous- ja matkailujulisteen välillä ei oikeastaan ollut kovin suuri. Sotien välisenä aikana tanskalainen maatalous herätti ihailua ulkomailla. Maan katsottiin osuuskuntajärjestelmänsä ansiosta kulkevan kapitalismin ja kommunismin välistä kapeaa polkua.
Rasmussenin julisteen merestä ja viljavasta pellosta tuli Tanskan matkailumainonnan sointuvia symboleja. Turistiesitteissä Tanskaa markkinoitiin maatalouden ja koulutuksen kera. Korostettiin Tanskan maaperän hyvälaatuisuutta sekä maan monia koulutusmahdollisuuksia.
Rasmussenin juliste julkaistiin vasta sodan jälkeen, vuonna 1946. Nyt Eurooppa tunsi taas kaipausta matkustamiseen. Rauhasta nauttimiseen. Ja Tanska toivotti vierailijat tervetulleiksi yhtäläisen kutsuvalla kuin kunnioittavalla kumarruksella viljapellolta.
