s/s Arcturus rakennettiin jo vuonna 1899, ja se liikennöi reittiä Kööpenhaminaan 1920- ja 1930-luvuilla. Yhdessä Suomen merenkulun suurimmista tragedioista s/s Arcturus kolaroi myös FÅA:n omistaman s/s Oberonin kanssa sumuisella Kattegatilla vuonna 1930 – Oberonin matkustajista 43 jäi meren vangeiksi. Aluksien kapteenit olivat vieläpä veljeksiä, mikä luo onnettomuudelle vielä yhden julman ulottuvuuden.
Nyt silmäkulmaa kostuttaa todellinen nostalgiakyynel. Puhumme yhteydestä maaseudun ja kaupungin välillä, Suomen yhteenliittäjästä, keltaisista, hivenen hitaista, mutta aina luotettavista ja ihanan sosiaalisista… postiautoista! Kaikki alkoi Lapista, jossa postinjakeluongelma oli suurin. Vuonna 1921 avattiin Rovaniemi–Sodankylä-linja, mutta postihevoset eivät toki kadonneet sen myötä. Talvisin oltiin vielä täysin riippuvaisia hevoskärryistä. Postiautoja tarvittiin junaverkoston jatkeeksi, jotta posti saataisiin jaettua […]
Järjestettyämme suuren näyttelymme Suomen Kansallismuseossa saimme sähköpostia USA:sta: ”Minulla saattaa olla jotain, mikä kiinnostaa”, eräs amerikansuomalainen kirjoitti meille. Ja hän oli todellakin oikeassa! Hänellä oli alkuperäisjuliste, todennäköisesti 1920-luvulta, jonka hän oli ostanut eräältä newyorkilaiselta keräilijältä 1980-luvulla. Kyse oli taiteilija Väinö Blomstedtin tulkinta kotikaupunkinsa Savonlinnan helmestä, Olavinlinnasta. Siitä tuli loistava lisä valikoimiimme, niin tänne kauppaan kuin […]
Lukemattomia ovat ne teokset, jotka taiteilijat kenties heittivät romukoppaan, joita ei huomioitu kilpailuissa tai jotka tilaaja torjui. Siksi tarjoamme myös aiemmin painamattomia ja täysin ainutlaatuisia julisteita, kuten tämän Rolf Christiansonin teoksen.
Erik Bruun (s. 1926) on iloinen velikulta, jonka seurassa kaikki viihtyvät. Hän on Suomen julistetaiteen grand old man, ja kysymys kuuluukin, lieneekö kukaan tehnyt enemmän houkutellakseen matkailijoita Suomeen kuin juuri Bruun. Bruunin julisteissa on aina pilkettä silmäkulmassa, kuten tässä hänen riemukkaassa tulkinnassaan Aulangosta. Julistetta ei koskaan julkaistu, vaan me saimme käsiimme alkuperäispiirroksen Erik Bruunilta.
Erik Bruun (s. 1926) on iloinen velikulta, jonka seurassa kaikki viihtyvät. Hän on Suomen julistetaiteen grand old man, ja kysymys kuuluukin, lieneekö kukaan tehnyt enemmän houkutellakseen matkailijoita Suomeen kuin juuri Bruun. Bruunin julisteissa on aina pilkettä silmäkulmassa, kuten tässä hänen riemukkaassa tulkinnassaan Maarianhaminasta. Julistetta ei koskaan julkaistu, vaan me saimme käsiimme alkuperäispiirroksen Erik Bruunilta.
Nyt silmäkulmaa kostuttaa todellinen nostalgiakyynel. Puhumme yhteydestä maaseudun ja kaupungin välillä, Suomen yhteenliittäjästä, keltaisista, hivenen hitaista, mutta aina luotettavista ja ihanan sosiaalisista… postiautoista! Kaikki alkoi Lapista, jossa postinjakeluongelma oli suurin. Vuonna 1921 avattiin Rovaniemi–Sodankylä-linja, mutta postihevoset eivät toki kadonneet sen myötä. Talvisin oltiin vielä täysin riippuvaisia hevoskärryistä. Postiautoja tarvittiin junaverkoston jatkeeksi, jotta posti saataisiin jaettua […]
Onnistuuko suomalaisen matkailu-taide-historiaprojektin tekeminen ilman kunnianosoitusta Savolle, ilman kumarrusta Puijolle? Ei tietenkään. Alec Tweedie, hieno englantilainen aatelisrouva, joka piti päiväkirjaa Suomen-matkastaan vuonna 1896, yritti sitä omalla tavallaan. Hän ei voinut ymmärtää, miksi suomalaisten piti pystyttää näköalatorni jokaisen pikku kukkulan päälle (kyseessähän oli Matkailijayhdistyksen paikallisosastojen tuon ajan mielipuuha). Erään tietyn tornin luo saavuttuaan hänen sydämensä suli […]
Nyt silmäkulmaa kostuttaa todellinen nostalgiakyynel. Puhumme yhteydestä maaseudun ja kaupungin välillä, Suomen yhteenliittäjästä, keltaisista, hivenen hitaista, mutta aina luotettavista ja ihanan sosiaalisista… postiautoista! Kaikki alkoi Lapista, jossa postinjakeluongelma oli suurin. Vuonna 1921 avattiin Rovaniemi–Sodankylä-linja, mutta postihevoset eivät toki kadonneet sen myötä. Talvisin oltiin vielä täysin riippuvaisia hevoskärryistä. Postiautoja tarvittiin junaverkoston jatkeeksi, jotta posti saataisiin jaettua […]
Tietääksemme tämä on vanhin Valtionrautateiden julkaisema graafinen matkailujuliste. Julisteesta on myös ruotsinkielinen versio postikorttina. Julisteen taiteilija on tuntematon. Jos sinulla on tietoa julisteen tekijästä tai alkuperästä, olemme erittäin kiinnostuneita. Kirjoita meille: posters@cometofinland.fi. Julistemetsästäjät kiittävät!
Oli vuosi 1893. Kuohuva Imatrankoski Itä-Suomessa oli maan alkuvoima, sen kauneus, siinä oli kaikkea. Uusi, kosken valaiseva valaistusjärjestelmä ja upouusi hotelli auttoivat nostamaan Imatrankosken koko maailman tietoisuuteen. Mutta miten se tehtiin? Sen ajan Internetin – julisteiden – avulla tietenkin! Niinpä Axel Gallén (Akseli Gallen-Kallela) vietti aikaa kosken äärellä piirtämässä. Gallénin julisteessa on tietenkin koski, mutta […]
Maailman oopperalavoilla mainetta niittänyt suomalainen sopraano ja tulisieluinen patriootti Aino Ackté kävi 1907 Olavinlinnassa järjestetyssä juhlatilaisuudessa ja hän oivalsi heti kuinka verrattomat puitteet vuonna 1475 rakennettu keskiaikainen linna tarjoaisi oopperajuhlille. “Yliluonnollisen ihanan järvimaiseman” keskellä kohoava romanttinen linna vetoaisi hänen mielestään keneen tahansa ja olisi siksi ihanteellinen näyttämö kukoistukseen puhkeamassa olevan Suomen säveltaiteen esittelemiseksi. Ensimmäiset Oopperajuhlat […]
Useimmat Suomen seudut ja kaupungit loivat omia julisteitaan ja kuviaan houkutellakseen matkailijoita läheltä ja kaukaa, kuten tietenkin myös Vaasa. Keräämme jatkuvasti lisää tietoa kaikesta aineistostamme, joten ota mieluusti yhteyttä, jos tiedät enemmän tästä kuvasta! Julisteen taiteilija on tuntematon. Jos sinulla on tietoa julisteen tekijästä tai alkuperästä, olemme erittäin kiinnostuneita. Kirjoita meille: posters@cometofinland.fi. Julistemetsästäjät kiittävät!
Tämä on pohjoismaisen julistetaiteen klassikko. ”See the Lands of the Vikings” -slogan tosin saa meidät aavistuksen verran punastumaan, mutta samanaikaisesti voimme iloita siitä, että kerrankin neljä viidestä Pohjoismaasta onnistui pääsemään yhteisymmärrykseen markkinointinsa tiimoilta. Taiteilija Ben Blessum syntyi Norjassa, mutta loi uransa Yhdysvalloissa taidemaalarina ja kuvittajana. Hän ei koskaan katkaissut yhteyksiään Norjaan, vaan työskenteli norjalaisille yrityksille, […]
Se on taatusti tuntunut aivan kuin pieneen, hyvin pieneen, vastamäkeen nousemiselta, kun Suomi 1930-luvulla yritti esitellä itsensä aurinko- ja rantaparatiisina. Mutta me rakastamme sen kaltaista rehvakkuutta. Sillä onhan meillä yksi kuukausi, eli heinäkuu, jolloin kaikki oheisissa julisteissa todellakin täsmää. Tai… ainakin melkein. Kuten 1930-luvun turistipropagandassa sanottiin: ”Parasta Suomessa on ilmasto”. Ruskeaksi paahtuminen rannan auringossa ei […]
Miten kaikkein rohkeimpia matkailijoita voisi houkutella Suomeen? Olisi tarjottava jotain, mitä kenelläkään muulla ei vielä ollut. Tuolloin mainosväki Englannin Hullissa kehitti loistavan tunnuslauseen: Finland – Off the Beaten Track. Eli maa turistilaumojen tallaamien polkujen tuolla puolen. Tunnuslausetta käytettiin tiettävästi ensimmäisen kerran jo vuonna 1904, ja se piti pintansa aina toiseen maailmansotaan saakka. Lähes joka vuosi […]
1930-luvun aikana niin paikalliset kuin kansallisetkin turistiyhdistykset toimivat määrätietoisesti tehdäkseen Rovaniemestä ja Lapista sekä kotimaisia että ulkomaisia turisteja houkuttelevan matkakohteen. Pieniä majataloja rakennettiin aina Petsamoon saakka puhumattakaan Pallaksen ensimmäisestä tunturihotellista. Rovaniemeltä Petsamoon vienyt Jäämerentie oli todellinen vetonaula. Myös saamelaista alkuperäiskansaa käytettiin mieluusti eksoottisena houkuttimena, kuten tässä Yrjö Karin tulkinnassa, jossa uusi (moderni Rovaniemi) ja perinteinen […]
Toisinaan vanhatkin suunnitelmat toimivat yllättävän hyvin. Vuodeksi 1940 suunniteltuja olympiakisoja ajatellen järjestettiin julistekilpailu vuonna 1938. Palkinto jaettiin kolmen osallistujan, Ilmari Sysimetsän, Jorma Suhosen ja Henry Czarneckin, kesken. Sitten puhkesi talvisota. Uusi suunnittelukilpailu järjestettiin vuonna 1950 vuoden 1952 olympialaisia varten. Kilpailun tuomaristossa olivat muun muassa edellä mainitut Sysimetsä ja Henry Czarnecki. Kuten ensimmäiselläkin kerralla, päädyttiin jälleen […]
Taustatietoa Bore I -laivasta: Laiva rakennettiin 1898 A/S Helsingørs Jernskibs- & Maskinbyggerietin telakalla Helsingørissä Tanskassa. Laivan tilaaja oli turkulainen Ångfartygs Ab Bore-varustamo ja se sai nimekseen myös Bore. Laiva liikennöi Turku – Maarianhamina – Tukholma reitillä. Se ajoi 31. joulukuuta 1899 tiheässä sumussa karille Alskärsgrundetissa Söderarmin ja Furusundin välillä ollessaan matkalla Turusta Maarianhaminan kautta Tukholmaan. […]
Toisinaan vanhatkin suunnitelmat toimivat yllättävän hyvin. Vuodeksi 1940 suunniteltuja olympiakisoja ajatellen järjestettiin julistekilpailu vuonna 1938. Palkinto jaettiin kolmen osallistujan, Ilmari Sysimetsän, Jorma Suhosen ja Henry Czarneckin, kesken. Sitten puhkesi talvisota. Uusi suunnittelukilpailu järjestettiin vuonna 1950 vuoden 1952 olympialaisia varten. Kilpailun tuomaristossa olivat muun muassa edellä mainitut Sysimetsä ja Henry Czarnecki. Kuten ensimmäiselläkin kerralla, päädyttiin jälleen […]
