Useimmat Suomen seudut ja kaupungit loivat omia julisteitaan ja kuviaan houkutellakseen matkailijoita läheltä ja kaukaa, kuten tietenkin myös Ahvenanmaa. Keräämme jatkuvasti lisää tietoa kaikesta aineistostamme, joten ota mieluusti yhteyttä, jos tiedät enemmän tästä kuvasta!
Tämä teos on yksi neljästä Gunnar Forsströmin lähes valmiista alkuperäisluonnoksesta, jotka Come to Finlandin julistemetsästäjät saivat käsiinsä syksyllä 2013. Olemme ylpeitä ja onnellisia siitä, että voimme nyt välittää nämä teokset eteenpäin yleisölle.
FÅA:n englantilainen agentuuri John Good & Sons piti huolta siitä, että matkakuume pysyi korkeana ihastuttavan Off the Beaten Track -sarjan avulla. Se oli kuin ennustus siitä, mitä 1930-luvulla tulisi tapahtumaan: Suomi, mahtava matkailumaa jokaiselle. Kunnioittaaksemme loistavia ideanikkareita, joka myivät, myivät ja myivät Suomea englantilaisille turisteille, emme voi muuta kuin julkaista lyhyen otteen Off the Beaten […]
Tämä teos on yksi neljästä Gunnar Forsströmin lähes valmiista alkuperäisluonnoksesta, jotka Come to Finlandin julistemetsästäjät saivat käsiinsä syksyllä 2013. Olemme ylpeitä ja onnellisia siitä, että voimme nyt välittää nämä teokset eteenpäin yleisölle.
Olkaamme rehellisiä: Olemme silmittömän ihastuneita Aarne Karjalaisen julisteeseen, jossa lentokone liukuu matalalla merellisen Helsingin yllä täydellisessä harmoniassa purjehtijoiden kanssa. Kyllä, rakastuimme julisteeseen niin paljon, että se sai paikan kirjamme kannesta. Ja SE, jos mikä, on julisterakkautta. Melko äskettäin lempijulistekeräilijämme otti meihin yhteyttä: hän oli löytänyt täysin ainutlaatuisen alkuperäispainoksen tästä julisteesta. Arvatkaapa tartuimmeko syöttiin…?
Koli on klassisimpia kohteita, joita Suomella on tarjota seikkailunhaluisille matkailijoille. Olikin siis varmasti itsestäänselvää, että Suomi-neito ja kansallismaisema esiintyisivät samassa julisteessa?
Talvella 1944–45 lehdet raportoivat turismiyhteyksissä, että ”Pohjois-Suomi tulee pitkään olemaan kadonnut paratiisi”. Helsingin yleisessä turistiyhdistyksessä pitämässään esitelmässä yksi johtavista turismiaktivisteista Jorma Tolonen kertoi lisäksi: ”Mikään ei ole välttynyt vetäytyvien saksalaisjoukkojen tuhoamisvimmalta. Lapin ylväs turistimajojen ja hotellien verkosto on poltettu ja raunioitettu. Ainuttakaan yöpymispaikkaa ei ole jäljellä”. Terijoki, Suursaari, Petsamo ja Viipuri – kaikki rakastettuja turistikohteita […]
Nyt silmäkulmaa kostuttaa todellinen nostalgiakyynel. Puhumme yhteydestä maaseudun ja kaupungin välillä, Suomen yhteenliittäjästä, keltaisista, hivenen hitaista, mutta aina luotettavista ja ihanan sosiaalisista… postiautoista! Kaikki alkoi Lapista, jossa postinjakeluongelma oli suurin. Vuonna 1921 avattiin Rovaniemi–Sodankylä-linja, mutta postihevoset eivät toki kadonneet sen myötä. Talvisin oltiin vielä täysin riippuvaisia hevoskärryistä. Postiautoja tarvittiin junaverkoston jatkeeksi, jotta posti saataisiin jaettua […]
s/s Arcturus rakennettiin jo vuonna 1899, ja se liikennöi reittiä Kööpenhaminaan 1920- ja 1930-luvuilla. Yhdessä Suomen merenkulun suurimmista tragedioista s/s Arcturus kolaroi myös FÅA:n omistaman s/s Oberonin kanssa sumuisella Kattegatilla vuonna 1930 – Oberonin matkustajista 43 jäi meren vangeiksi. Aluksien kapteenit olivat vieläpä veljeksiä, mikä luo onnettomuudelle vielä yhden julman ulottuvuuden.
Käyttögraafikkojemme loistavasta panostuksesta huolimatta taustalla jylläsi voima, joka voimistui voimistumistaan 1950- ja 1960 -luvuilla: värivalokuvat. Yhtäkkiä pystyttiin näyttämään ”täsmälleen”, miltä todellisuus näytti. Ei liioittelua! Ei sijaa tulkinnoille! Tältä Suomessa näyttää! Monet sen ajan etevimmistä valokuvaajista matkustivat maiden ja mantujen poikki ikuistaakseen Suomen valokuviin. Tässä julisteessa Fred Runeberg on vanginnut kuvaan Kilpisjärven. Maailman julistekeräilijät ja -metsästäjät […]
Lukemattomia ovat ne teokset, jotka taiteilijat kenties heittivät romukoppaan, joita ei huomioitu kilpailuissa tai jotka tilaaja torjui. Siksi tarjoamme myös aiemmin painamattomia ja täysin ainutlaatuisia julisteita, kuten tämän Rolf Christiansonin teoksen.
Erik Bruun (s. 1926) on iloinen velikulta, jonka seurassa kaikki viihtyvät. Hän on Suomen julistetaiteen grand old man, ja kysymys kuuluukin, lieneekö kukaan tehnyt enemmän houkutellakseen matkailijoita Suomeen kuin juuri Bruun. Bruunin julisteissa on aina pilkettä silmäkulmassa, kuten tässä hänen riemukkaassa tulkinnassaan Aulangosta. Julistetta ei koskaan julkaistu, vaan me saimme käsiimme alkuperäispiirroksen Erik Bruunilta.
Erik Bruun (s. 1926) on iloinen velikulta, jonka seurassa kaikki viihtyvät. Hän on Suomen julistetaiteen grand old man, ja kysymys kuuluukin, lieneekö kukaan tehnyt enemmän houkutellakseen matkailijoita Suomeen kuin juuri Bruun. Bruunin julisteissa on aina pilkettä silmäkulmassa, kuten tässä hänen riemukkaassa tulkinnassaan Maarianhaminasta. Julistetta ei koskaan julkaistu, vaan me saimme käsiimme alkuperäispiirroksen Erik Bruunilta.
Nyt silmäkulmaa kostuttaa todellinen nostalgiakyynel. Puhumme yhteydestä maaseudun ja kaupungin välillä, Suomen yhteenliittäjästä, keltaisista, hivenen hitaista, mutta aina luotettavista ja ihanan sosiaalisista… postiautoista! Kaikki alkoi Lapista, jossa postinjakeluongelma oli suurin. Vuonna 1921 avattiin Rovaniemi–Sodankylä-linja, mutta postihevoset eivät toki kadonneet sen myötä. Talvisin oltiin vielä täysin riippuvaisia hevoskärryistä. Postiautoja tarvittiin junaverkoston jatkeeksi, jotta posti saataisiin jaettua […]
Erik Bruun (s. 1926) on iloinen velikulta, jonka seurassa kaikki viihtyvät. Hän on Suomen julistetaiteen grand old man, ja kysymys kuuluukin, lieneekö kukaan tehnyt enemmän houkutellakseen matkailijoita Suomeen kuin juuri Bruun. Bruunin julisteissa on aina pilkettä silmäkulmassa, kuten tässä hänen riemukkaassa tulkinnassaan Ahvenanmaasta. Julistetta ei koskaan julkaistu 1960-luvulla, vaan me saimme käsiimme alkuperäispiirroksen Erik Bruunilta.
Ruotsalainen graafikko ja taiteilija Ingrid Bade on varmasti sivuutetuimpia suomalaisia käyttögraafikoita. Tyypilliseen tapaan Baden julisteet ovat hyvin paljon tunnetumpia kuin taiteilija itse. Tämä SHO:n juliste 1930-luvulta, jossa on ajalle tyypillinen perspektiivi, on edelleen yksi suomalaisen merenkulun suurista symboleista.
Kesäkuun 29. päivänä vuonna 1923 avattiin ensimmäinen lentoyhteys Helsingin ja Tallinnan välille. Se toimi lähtölaukauksena lentoyhtiö Aerolle, nykyiselle Finnairille. Aero ymmärsi jo varhain julistemainonnan potentiaalin ja panosti alusta lähtien laadukkaaseen julistegrafiikkaan. Teetettiin kokonaisia julistesarjoja, joiden tyyliin kuuluivat upeat perspektiivit sekä mieluusti lentokoneet, joiden taustalla oli tunnettuja nähtävyyksiä tai mahtavia luontonäkymiä. 1930-luvulla lentoyhtiö aloitti laajan yhteistyön […]
Onnistuuko suomalaisen matkailu-taide-historiaprojektin tekeminen ilman kunnianosoitusta Savolle, ilman kumarrusta Puijolle? Ei tietenkään. Alec Tweedie, hieno englantilainen aatelisrouva, joka piti päiväkirjaa Suomen-matkastaan vuonna 1896, yritti sitä omalla tavallaan. Hän ei voinut ymmärtää, miksi suomalaisten piti pystyttää näköalatorni jokaisen pikku kukkulan päälle (kyseessähän oli Matkailijayhdistyksen paikallisosastojen tuon ajan mielipuuha). Erään tietyn tornin luo saavuttuaan hänen sydämensä suli […]
Useimmat Suomen seudut ja kaupungit loivat omia julisteitaan ja kuviaan houkutellakseen matkailijoita läheltä ja kaukaa, kuten tietenkin myös Suomi matkailukokonaisuutena. Keräämme jatkuvasti lisää tietoa kaikesta aineistostamme, joten ota mieluusti yhteyttä, jos tiedät enemmän tästä kuvasta!
Oli vuosi 1893. Kuohuva Imatrankoski Itä-Suomessa oli maan alkuvoima, sen kauneus, siinä oli kaikkea. Uusi, kosken valaiseva valaistusjärjestelmä ja upouusi hotelli auttoivat nostamaan Imatrankosken koko maailman tietoisuuteen. Mutta miten se tehtiin? Sen ajan Internetin – julisteiden – avulla tietenkin! Niinpä Axel Gallén (Akseli Gallen-Kallela) vietti aikaa kosken äärellä piirtämässä. Gallénin julisteessa on tietenkin koski, mutta […]
