Tämä teos on yksi neljästä Gunnar Forsströmin lähes valmiista alkuperäisluonnoksesta, jotka Come to Finlandin julistemetsästäjät saivat käsiinsä syksyllä 2013. Olemme ylpeitä ja onnellisia siitä, että voimme nyt välittää nämä teokset eteenpäin yleisölle.
Helsingin sydämen, päärautatieaseman, on piirtänyt arkkitehtimestari Eliel Saarinen. Graniitteineen ja vaikuttavine kellotorneineen se on paras rakennus symboloimaan keskustan turvallisuutta ja pysyvyyttä. Tuoreen tasavallan rautatieasema vihittiin käyttöön peräti 15 vuotta kestäneiden rakennustöiden jälkeen vuonna 1919. Rakennus näkyi useasti kansainvälisissä julisteissa ja esitteissä koko 1930-luvun ajan. Julisteen taiteilija on tuntematon. Jos sinulla on tietoa julisteen tekijästä tai […]
Tämä teos on yksi neljästä Gunnar Forsströmin lähes valmiista alkuperäisluonnoksesta, jotka Come to Finlandin julistemetsästäjät saivat käsiinsä syksyllä 2013. Olemme ylpeitä ja onnellisia siitä, että voimme nyt välittää nämä teokset eteenpäin yleisölle.
Tämä teos on yksi neljästä Gunnar Forsströmin lähes valmiista alkuperäisluonnoksesta, jotka Come to Finlandin julistemetsästäjät saivat käsiinsä syksyllä 2013. Olemme ylpeitä ja onnellisia siitä, että voimme nyt välittää nämä teokset eteenpäin yleisölle.
Useimmat Suomen seudut ja kaupungit loivat omia julisteitaan ja kuviaan houkutellakseen matkailijoita läheltä ja kaukaa, kuten tietenkin myös Ahvenanmaa. Keräämme jatkuvasti lisää tietoa kaikesta aineistostamme, joten ota mieluusti yhteyttä, jos tiedät enemmän tästä kuvasta!
Tämä teos on yksi neljästä Gunnar Forsströmin lähes valmiista alkuperäisluonnoksesta, jotka Come to Finlandin julistemetsästäjät saivat käsiinsä syksyllä 2013. Olemme ylpeitä ja onnellisia siitä, että voimme nyt välittää nämä teokset eteenpäin yleisölle.
Tämä teos on yksi neljästä Gunnar Forsströmin lähes valmiista alkuperäisluonnoksesta, jotka Come to Finlandin julistemetsästäjät saivat käsiinsä syksyllä 2013. Olemme ylpeitä ja onnellisia siitä, että voimme nyt välittää nämä teokset eteenpäin yleisölle.
Koli on klassisimpia kohteita, joita Suomella on tarjota seikkailunhaluisille matkailijoille. Olikin siis varmasti itsestäänselvää, että Suomi-neito ja kansallismaisema esiintyisivät samassa julisteessa?
Talvella 1944–45 lehdet raportoivat turismiyhteyksissä, että ”Pohjois-Suomi tulee pitkään olemaan kadonnut paratiisi”. Helsingin yleisessä turistiyhdistyksessä pitämässään esitelmässä yksi johtavista turismiaktivisteista Jorma Tolonen kertoi lisäksi: ”Mikään ei ole välttynyt vetäytyvien saksalaisjoukkojen tuhoamisvimmalta. Lapin ylväs turistimajojen ja hotellien verkosto on poltettu ja raunioitettu. Ainuttakaan yöpymispaikkaa ei ole jäljellä”. Terijoki, Suursaari, Petsamo ja Viipuri – kaikki rakastettuja turistikohteita […]
Järjestettyämme suuren näyttelymme Suomen Kansallismuseossa saimme sähköpostia USA:sta: ”Minulla saattaa olla jotain, mikä kiinnostaa”, eräs amerikansuomalainen kirjoitti meille. Ja hän oli todellakin oikeassa! Hänellä oli alkuperäisjuliste, todennäköisesti 1920-luvulta, jonka hän oli ostanut eräältä newyorkilaiselta keräilijältä 1980-luvulla. Kyse oli taiteilija Väinö Blomstedtin tulkinta kotikaupunkinsa Savonlinnan helmestä, Olavinlinnasta. Siitä tuli loistava lisä valikoimiimme, niin tänne kauppaan kuin […]
Lukemattomia ovat ne teokset, jotka taiteilijat kenties heittivät romukoppaan, joita ei huomioitu kilpailuissa tai jotka tilaaja torjui. Siksi tarjoamme myös aiemmin painamattomia ja täysin ainutlaatuisia julisteita, kuten tämän Aukusti Tuhkan teoksen.
Se on taatusti tuntunut aivan kuin pieneen, hyvin pieneen, vastamäkeen nousemiselta, kun Suomi 1930-luvulla yritti esitellä itsensä aurinko- ja rantaparatiisina. Mutta me rakastamme sen kaltaista rehvakkuutta. Sillä onhan meillä yksi kuukausi, eli heinäkuu, jolloin kaikki oheisissa julisteissa todellakin täsmää. Tai… ainakin melkein. Kuten 1930-luvun turistipropagandassa sanottiin: ”Parasta Suomessa on ilmasto”. Ruskeaksi paahtuminen rannan auringossa ei […]
Käyttögraafikkojemme loistavasta panostuksesta huolimatta taustalla jylläsi voima, joka voimistui voimistumistaan 1950- ja 1960 -luvuilla: värivalokuvat. Yhtäkkiä pystyttiin näyttämään ”täsmälleen”, miltä todellisuus näytti. Ei liioittelua! Ei sijaa tulkinnoille! Tältä Suomessa näyttää! Monet sen ajan etevimmistä valokuvaajista matkustivat maiden ja mantujen poikki ikuistaakseen Suomen valokuviin. Tässä julisteessa Fred Runeberg on vanginnut kuvaan Kilpisjärven. Maailman julistekeräilijät ja -metsästäjät […]
Lukemattomia ovat ne teokset, jotka taiteilijat kenties heittivät romukoppaan, joita ei huomioitu kilpailuissa tai jotka tilaaja torjui. Siksi tarjoamme myös aiemmin painamattomia ja täysin ainutlaatuisia julisteita, kuten tämän Rolf Christiansonin teoksen.
Erik Bruun (s. 1926) on iloinen velikulta, jonka seurassa kaikki viihtyvät. Hän on Suomen julistetaiteen grand old man, ja kysymys kuuluukin, lieneekö kukaan tehnyt enemmän houkutellakseen matkailijoita Suomeen kuin juuri Bruun. Bruunin julisteissa on aina pilkettä silmäkulmassa, kuten tässä hänen riemukkaassa tulkinnassaan Aulangosta. Julistetta ei koskaan julkaistu, vaan me saimme käsiimme alkuperäispiirroksen Erik Bruunilta.
Erik Bruun (s. 1926) on iloinen velikulta, jonka seurassa kaikki viihtyvät. Hän on Suomen julistetaiteen grand old man, ja kysymys kuuluukin, lieneekö kukaan tehnyt enemmän houkutellakseen matkailijoita Suomeen kuin juuri Bruun. Bruunin julisteissa on aina pilkettä silmäkulmassa, kuten tässä hänen riemukkaassa tulkinnassaan Ahvenanmaasta. Julistetta ei koskaan julkaistu 1960-luvulla, vaan me saimme käsiimme alkuperäispiirroksen Erik Bruunilta.
Onnistuuko suomalaisen matkailu-taide-historiaprojektin tekeminen ilman kunnianosoitusta Savolle, ilman kumarrusta Puijolle? Ei tietenkään. Alec Tweedie, hieno englantilainen aatelisrouva, joka piti päiväkirjaa Suomen-matkastaan vuonna 1896, yritti sitä omalla tavallaan. Hän ei voinut ymmärtää, miksi suomalaisten piti pystyttää näköalatorni jokaisen pikku kukkulan päälle (kyseessähän oli Matkailijayhdistyksen paikallisosastojen tuon ajan mielipuuha). Erään tietyn tornin luo saavuttuaan hänen sydämensä suli […]
Oli vuosi 1893. Kuohuva Imatrankoski Itä-Suomessa oli maan alkuvoima, sen kauneus, siinä oli kaikkea. Uusi, kosken valaiseva valaistusjärjestelmä ja upouusi hotelli auttoivat nostamaan Imatrankosken koko maailman tietoisuuteen. Mutta miten se tehtiin? Sen ajan Internetin – julisteiden – avulla tietenkin! Niinpä Axel Gallén (Akseli Gallen-Kallela) vietti aikaa kosken äärellä piirtämässä. Gallénin julisteessa on tietenkin koski, mutta […]
Nyt on syytä onnitella julistetaitelija Martti Mykkästä. Hän onnistui vangitsemaan Turun olemuksen – historian, kulttuurin ja saariston – modernin puoleensavetävällä tavalla.
Oli olympiakesä 1952. Kilpailutunnelma oli tiiviimmillään Helsingissä, kun valokuvaaja Fred Runeberg sai tarpeekseen kaikesta hulinasta. ”Nyt lähdetään tekemään töitä!” hän ilmoitti kahdelle pojalleen. Tie vei Kolille. Oheisessa julisteessa Johannes-poika toimi valokuvamallina. Vanhempi poika Kristian (1934-2018) muisteli, että hän oli lähinnä kiukkuinen siitä, että kaikki jännittävät Helsingin-tapahtumat menivät sivu suun.
