Oli olympiakesä 1952. Kilpailutunnelma oli tiiviimmillään Helsingissä, kun valokuvaaja Fred Runeberg sai tarpeekseen kaikesta hulinasta. ”Nyt lähdetään tekemään töitä!” hän ilmoitti kahdelle pojalleen. Tie vei Kolille. Oheisessa julisteessa Johannes-poika toimi valokuvamallina. Vanhempi poika Kristian (1934-2018) muisteli, että hän oli lähinnä kiukkuinen siitä, että kaikki jännittävät Helsingin-tapahtumat menivät sivu suun.
1950-luvun puolivälissä Tampere halusi löytää uusia visuaalisia keinoja markkinoida kaupunkia. Toisin sanoen oli aika järjestää julistekilpailu. Kilpailuun osallistui yli 64 teosta, jaetulle toiselle sijalle tuli Rolf Christiansonin tällä julisteella.
Maailman oopperalavoilla mainetta niittänyt suomalainen sopraano ja tulisieluinen patriootti Aino Ackté kävi 1907 Olavinlinnassa järjestetyssä juhlatilaisuudessa ja hän oivalsi heti kuinka verrattomat puitteet vuonna 1475 rakennettu keskiaikainen linna tarjoaisi oopperajuhlille. “Yliluonnollisen ihanan järvimaiseman” keskellä kohoava romanttinen linna vetoaisi hänen mielestään keneen tahansa ja olisi siksi ihanteellinen näyttämö kukoistukseen puhkeamassa olevan Suomen säveltaiteen esittelemiseksi. Ensimmäiset Oopperajuhlat […]
1930-luvun aikana niin paikalliset kuin kansallisetkin turistiyhdistykset toimivat määrätietoisesti tehdäkseen Rovaniemestä ja Lapista sekä kotimaisia että ulkomaisia turisteja houkuttelevan matkakohteen. Pieniä majataloja rakennettiin aina Petsamoon saakka puhumattakaan Pallaksen ensimmäisestä tunturihotellista. Rovaniemeltä Petsamoon vienyt Jäämerentie oli todellinen vetonaula. Myös saamelaista alkuperäiskansaa käytettiin mieluusti eksoottisena houkuttimena, kuten tässä Yrjö Karin tulkinnassa, jossa uusi (moderni Rovaniemi) ja perinteinen […]
Miten kaikkein rohkeimpia matkailijoita voisi houkutella Suomeen? Olisi tarjottava jotain, mitä kenelläkään muulla ei vielä ollut. Tuolloin mainosväki Englannin Hullissa kehitti loistavan tunnuslauseen: Finland – Off the Beaten Track. Eli maa turistilaumojen tallaamien polkujen tuolla puolen. Tunnuslausetta käytettiin tiettävästi ensimmäisen kerran jo vuonna 1904, ja se piti pintansa aina toiseen maailmansotaan saakka. Lähes joka vuosi […]
Toisinaan vanhatkin suunnitelmat toimivat yllättävän hyvin. Vuodeksi 1940 suunniteltuja olympiakisoja ajatellen järjestettiin julistekilpailu vuonna 1938. Palkinto jaettiin kolmen osallistujan, Ilmari Sysimetsän, Jorma Suhosen ja Henry Czarneckin, kesken. Sitten puhkesi talvisota. Uusi suunnittelukilpailu järjestettiin vuonna 1950 vuoden 1952 olympialaisia varten. Kilpailun tuomaristossa olivat muun muassa edellä mainitut Sysimetsä ja Henry Czarnecki. Kuten ensimmäiselläkin kerralla, päädyttiin jälleen […]
Toisinaan vanhatkin suunnitelmat toimivat yllättävän hyvin. Vuodeksi 1940 suunniteltuja olympiakisoja ajatellen järjestettiin julistekilpailu vuonna 1938. Palkinto jaettiin kolmen osallistujan, Ilmari Sysimetsän, Jorma Suhosen ja Henry Czarneckin, kesken. Sitten puhkesi talvisota. Uusi suunnittelukilpailu järjestettiin vuonna 1950 vuoden 1952 olympialaisia varten. Kilpailun tuomaristossa olivat muun muassa edellä mainitut Sysimetsä ja Henry Czarnecki. Kuten ensimmäiselläkin kerralla, päädyttiin jälleen […]
Hengitä syvään. Sillä nyt olemme iloisten Suomi-tervehdysten ytimessä. Kyse on Helge Mether-Borgströmin (1913–1985) mestariteoksesta, jossa vene seilaa tuhansien järvien maahan lännestä. Niin yksinkertaista, mutta ah, niin vangitsevaa. Mether-Borgström ei myöskään ole aivan kuka tahansa käyttögraafikko. Hän nimittäin loi vuonna 1954 Marimekon logon. Tämän ikonisen julisteen edessä seistessä mieltämme kalvaa oikeastaan vain yksi kysymys: Kuka oli […]
Hengitä syvään. Sillä nyt olemme iloisten Suomi-tervehdysten ytimessä. Kyse on Helge Mether-Borgströmin (1913–1985) mestariteoksesta, jossa vene seilaa tuhansien järvien maahan lännestä. Niin yksinkertaista, mutta ah, niin vangitsevaa. Mether-Borgström ei myöskään ole aivan kuka tahansa käyttögraafikko. Hän nimittäin loi vuonna 1954 Marimekon logon. Tämän ikonisen julisteen edessä seistessä mieltämme kalvaa oikeastaan vain yksi kysymys: Kuka oli […]
Katso tarkasti savua, joka kiemurtelee hitaasti savupiipuista Aukusti Tuhkan julisteessa. Savu kertoo nimittäin paljon siitä, miltä me suomalaiset haluamme kesä-mökkimaisemamme näyttävän: Naapureita saa toki olla – mutta ei liian lähellä! Yksi mökki järveä kohti on suurin piirtein sopiva määrä. Julisteen tekee erityiseksi myös se, että elämänmyönteisiä ja uteliaita turisteja täpö-täynnä oleva juna kuvataan sekin pelkkänä […]
Katso tarkasti savua, joka kiemurtelee hitaasti savupiipuista Aukusti Tuhkan julisteessa. Savu kertoo nimittäin paljon siitä, miltä me suomalaiset haluamme kesä-mökkimaisemamme näyttävän: Naapureita saa toki olla – mutta ei liian lähellä! Yksi mökki järveä kohti on suurin piirtein sopiva määrä. Julisteen tekee erityiseksi myös se, että elämänmyönteisiä ja uteliaita turisteja täpö-täynnä oleva juna kuvataan sekin pelkkänä […]
Ah, tämä Paul Söderströmin ja Göran Englundin juliste on ehdottomasti yksi suosikeistamme! Miksikö? Siksi, koska juliste ON Suomi – tuhansien järvien maa! Mikä kaikkein parasta, voimme yhä tänä päivänäkin hypätä höyrylaivojen kyytiin esimerkiksi Kuopiosta ja Savonlinnasta ja nauttia hiljaisuudesta ja uljaista hetkistä. Lipua eteenpäin peräti kymmenen tunnin ajan Suomen kaikkein kauneimmissa maisemissa… Juliste julkaistiin tietääksemme […]
Ah, tämä on ehdottomasti yksi suosikeistamme! Miksikö? Siksi, koska juliste ON Suomi – tuhansien järvien maa! Mikä kaikkein parasta, voimme yhä tänä päivänäkin hypätä höyrylaivojen kyytiin esimerkiksi Kuopiosta ja Savonlinnasta ja nauttia hiljaisuudesta ja uljaista hetkistä. Lipua eteenpäin peräti kymmenen tunnin ajan Suomen kaikkein kauneimmissa maisemissa… Juliste julkaistiin tietääksemme ainakin suomeksi, ruotsiksi, englanniksi ja ranskaksi. […]
Ah, tämä on ehdottomasti yksi suosikeistamme! Miksikö? Siksi, koska juliste ON Suomi – tuhansien järvien maa! Mikä kaikkein parasta, voimme yhä tänä päivänäkin hypätä höyrylaivojen kyytiin esimerkiksi Kuopiosta ja Savonlinnasta ja nauttia hiljaisuudesta ja uljaista hetkistä. Lipua eteenpäin peräti kymmenen tunnin ajan Suomen kaikkein kauneimmissa maisemissa… Juliste julkaistiin tietääksemme ainakin suomeksi, ruotsiksi, englanniksi ja ranskaksi. […]
Toisinaan vanhatkin suunnitelmat toimivat yllättävän hyvin. Vuodeksi 1940 suunniteltuja olympiakisoja ajatellen järjestettiin julistekilpailu vuonna 1938. Palkinto jaettiin kolmen osallistujan, Ilmari Sysimetsän, Jorma Suhosen ja Henry Czarneckin, kesken. Sitten puhkesi talvisota. Uusi suunnittelukilpailu järjestettiin vuonna 1950 vuoden 1952 olympialaisia varten. Kilpailun tuomaristossa olivat muun muassa edellä mainitut Sysimetsä ja Henry Czarnecki. Kuten ensimmäiselläkin kerralla, päädyttiin jälleen […]
1. sija Come to Finlandin Come to Ostrobothnia -julistekilpailussa 2016! Tämä on siis Come to Finlandille luotu uusi teos. Uskomme nimittäin raudanlujasti siihen, että julistetaide on tehtävä houkuttelevaksi ja tuotava uusien sukupolvien saataville. Huomaatteko, miten Suomi jälleen kerran – julistetaiteen keinoin – houkuttelee turisteja glamourin ja paratiisista kaikuvien riemuhuutojen avulla?
1. sija Come to Finlandin Come to Ostrobothnia -julistekilpailussa 2016! Tämä on siis Come to Finlandille luotu uusi teos. Uskomme nimittäin raudanlujasti siihen, että julistetaide on tehtävä houkuttelevaksi ja tuotava uusien sukupolvien saataville. Huomaatteko, miten Suomi jälleen kerran – julistetaiteen keinoin – houkuttelee turisteja glamourin ja paratiisista kaikuvien riemuhuutojen avulla?
2. sija: My Finland travel poster contest, 2017! Taiteilijaduo kuvailee työtään: Koska matkajulisteissa on kyse yksinkertaistamisesta ja liioittelusta, valitsimme meille tärkeän aspektin: luonto on Suomessa aina käden ulottuvilla. Haluamme havainnollistaa julisteessa niitä tyyniä ja loputtoman pitkiä kesäöitä, joista voi nauttia taivasalla perheen ja ystävien parissa. On olemassa läjäpäin kauniita suomalaisia talvimaisemia esittäviä kuvia, mutta meidän […]
4. sija: My Finland travel poster contest, 2017! Taiteilija kuvaa teostaan: Tutustuin Sisu-käsitteeseen jo ennen, kuin olin edes astunut jalallani Suomeen, ja se jotenkin jäi kulkemaan mukanani. (Olen tähän mennessä jo käynyt Suomessa muutaman kerran, älkää huolestuko.) Silti Sisua on mielestäni mahdotonta vangita yhteen kuvaan, mutta suomalainen rentoutumassa jäätyneellä järvellä ainakin raottaa hieman sitä ajatusta, […]
Tämä on Come to Finlandille luotu uusi teos. Uskomme nimittäin raudanlujasti siihen, että julistetaide on tehtävä houkuttelevaksi ja tuotava uusien sukupolvien saataville. Huomaatteko, miten Suomi jälleen kerran – julistetaiteen keinoin – houkuttelee turisteja glamourin ja paratiisista kaikuvien riemuhuutojen avulla?
