Vihdoinkin – Samppanjanainen on paljastunut!
Julistemetsästäjän kokoelman aivan ylivoimaisesti ikonisin juliste on edelleen The Champagne Lady. Sillä tästä julisteesta koko seikkailu kaksikymmentä vuotta sitten alkoi. Naisesta, joka roikkui yksin Helsingin antiikkikaupan ikkunassa vain odottaen pelastajaansa. Siinä paikassa, juuri silloin julistemetsästäjä oli syntynyt.
Kaikkien näiden vuosien aikana häntä on vain vaivannut yksi kysymys: kuka tämä samppanjanainen oikeasti on?
Tähän julistemetsästäjän on saatava vastaus, joten seuraavaksi matka vei kohti Länsi-Espoota tapaamaan taiteilija Jorma Suhosen tytärtä Tuula-Marjaa (syntynyt 1941). Jorma Suhonen on yksi suomalaisen julistetaiteen edelläkävijöistä ja oli mm. perustamassa 1930-luvulla legendaarista mainostoimisto SEKiä (missä S tarkoittaa Suhosta).
Joten siellä me istumme ja keskustelemme leppoisasti uudenuutukaisessa kerrostalossa Ison Omenan kauppakeskuksen lähellä – julistemetsästäjällä sinnikkäästi mielessään vain yksi ajatus: kuka samppanjanainen on?
Tuula-Marja ottaa esiin valokuvia sisältävän kirjekuoren. Mustavalkoisia helmiä. Studiokuvia. Tyylikkäitä ulkokuvia. Poseeraava nainen. Ja lopulta hän näyttää profiilikuvan samasta naisesta, joka on muissakin kuvissa. Tummat aaltoilevat hiukset ja tyylikkäät, vahvat piirteet. Kuva on otettu vuonna 1939.
Tuula-Marja kysyy: Tunnistatko hänet?
Sitten asetamme yhdessä vapisevin käsin valokuvan vuonna 1939 piirretyn samppanjanaisen viereen. Huone on hiljainen. Kaukana uusien asuinrakennusten takana on Suomenlahti.
Sitten Tuula-Marja paljastaa:
– Samppanjanainen on äitini!
– Äitini nimi oli Elna Lydia. Hän oli värikäs henkilö, eli täyteläistä elämää: “kun meni hyvin, meni todella hyvin” ja isänsä, herkän taiteilijasielun, täydellinen vastakohta. Hän todennäköisesti päätti meillä kaikesta. Mutta isä rakasti häntä varauksetta. Jopa senkin jälkeen kun he erosivat, heillä oli hyvät välit.
Ei mikään yllätys, että Suomesta tuli Lydialle liian pieni. Hän oli työskennellyt täällä kaupassa, mutta halusi huomattavasti enemmän. Oli lähdettävä Suureen maailmaan, Englantiin. Siellä hän meni kahdesti uudelleen naimisiin, mikä tarkoitti, että Lydia oli naimisissa elämänsä aikana yhteensä neljä kertaa. Tämä oli hyvin harvinaista vanhassa puritaanisessa Suomessa.
Tuula-Marja näyttää vieraskirjan lapsuudenkodistaan. Kirjan sivuilla tuon ajan suuret julistetaiteilijat ovat 1930- ja 40-luvuilla istuneet iltaa, piirtäneet, pitäneet hauskaa, juoneet viiniä, syöneet hyvin. Juttuja löytyy niin suomeksi, ruotsiksi kuin englanniksi. Mahdollisuus koskettaa vieraskirjan sivuja yli kahdeksankymmenen vuoden takaa on julistemetsästäjälle liikaa. Kyyneleitä joutuu pidättelemään, kun mennyt aikakausi puhuu.
Tuula-Marja osoittaa seinällä roikkuvaa öljymaalausta.
– Myös siinä on äitini. Arvaa, kuka sen on maalannut?
Julistemetsästäjä ei kykene sulattamaan enempää, kun tieto jo tulee:
– Tove Jansson. Vanhempani olivat hänen kanssaan hyviä ystäviä.
Julistemetsästäjän kävellessä pois hämmentyneenä ja onnellisena jäljellä on enää vain yksi mysteeri: missä kumman kuppilassa samppanjanainen istuu? Mikä tuo paikka on?
Seuraavassa kirjeessä sen selvitämme!
Haluatko tavata tyylikkään Samppanjaleidin? Se järjestyy näpsäkästi! Hän on nimittäin levinnyt kaikkialle ja on nyt saatavana erikokoisina julisteina, tarjottimella, jääkaappimagneettina, lasinalusina, puu- ja maisemakortteina.
Kunnioittaaksemme häntä ja hänen antamaansa panosta suomalaiselle julistetaiteelle saat julistefanina -20 % alennusta kaikista hänen tuotteistaan. Siispä malja sille! Käytä koodia: CHAMPAGNE. Tarjous on voimassa 26.10.2020 saakka.