1950-luvun puolivälissä Tampere halusi löytää uusia visuaalisia keinoja markkinoida kaupunkia. Toisin sanoen oli aika järjestää julistekilpailu. Kilpailuun osallistui yli 64 teosta, jaetulle toiselle sijalle tuli Rolf Christiansonin tällä julisteella.
Maailman oopperalavoilla mainetta niittänyt suomalainen sopraano ja tulisieluinen patriootti Aino Ackté kävi 1907 Olavinlinnassa järjestetyssä juhlatilaisuudessa ja hän oivalsi heti kuinka verrattomat puitteet vuonna 1475 rakennettu keskiaikainen linna tarjoaisi oopperajuhlille. “Yliluonnollisen ihanan järvimaiseman” keskellä kohoava romanttinen linna vetoaisi hänen mielestään keneen tahansa ja olisi siksi ihanteellinen näyttämö kukoistukseen puhkeamassa olevan Suomen säveltaiteen esittelemiseksi. Ensimmäiset Oopperajuhlat […]
Useimmat Suomen seudut ja kaupungit loivat omia julisteitaan ja kuviaan houkutellakseen matkailijoita läheltä ja kaukaa, kuten tietenkin myös Koli. Keräämme jatkuvasti lisää tietoa kaikesta aineistostamme, joten ota mieluusti yhteyttä, jos tiedät enemmän tästä kuvasta! Julisteen taiteilija on tuntematon. Jos sinulla on tietoa julisteen tekijästä tai alkuperästä, olemme erittäin kiinnostuneita. Kirjoita meille: posters@cometofinland.fi. Julistemetsästäjät kiittävät!
Pyysimme valokuvaaja Kai Nordbergiä kertomaan omin sanoin matkailujulisteen taustoista: ”Kesällä 1958, ollessani 22-vuotiaana kesäapulaisena Valokuvaamo Aho&Soldanilla, lopettaessani työt kerroin lomalle lähtiessäni valokuvaaja Heikki Aholle meneväni Savonlinnaan. Hän neuvoi ottamaan kameran mukaan ja sanoi, että Olavinlinnasta kannattaa ottaa kuva, jossa on etualalla soutuvene, sillä sellaiselle kuvalle on aina käyttöä. Hän oli oikeassa, Matkailijayhdistys osti heti k.o. […]
Kolme veljestä. Kanala. Moottoripyörän moottori. Muutama vuosikymmen myöhemmin lentoyhtiö, tehdas – ja täysin uusi kyläyhteisö. Veljekset Niilo, Valto ja Uuno Karhumäki eivät todellakaan olleet mitäänlaiskureita: Ensin he rakensivat paperilennokkeja, sitten pienoismalleja ja pian myös oikeita lentokoneita: Karhu I, Karhu II ja Karhu III. Pian sen jälkeen he saivat matkustajasertifikaatin ja ryhtyivät järjestämään yleisölennätyksiä. Veljekset toimivat […]
Useimmat Suomen seudut ja kaupungit loivat omia julisteitaan ja kuviaan houkutellakseen matkailijoita läheltä ja kaukaa, kuten tietenkin myös Vaasa. Keräämme jatkuvasti lisää tietoa kaikesta aineistostamme, joten ota mieluusti yhteyttä, jos tiedät enemmän tästä kuvasta! Julisteen taiteilija on tuntematon. Jos sinulla on tietoa julisteen tekijästä tai alkuperästä, olemme erittäin kiinnostuneita. Kirjoita meille: posters@cometofinland.fi. Julistemetsästäjät kiittävät!
Se on taatusti tuntunut aivan kuin pieneen, hyvin pieneen, vastamäkeen nousemiselta, kun Suomi 1930-luvulla yritti esitellä itsensä aurinko- ja rantaparatiisina. Mutta me rakastamme sen kaltaista rehvakkuutta. Sillä onhan meillä yksi kuukausi, eli heinäkuu, jolloin kaikki oheisissa julisteissa todellakin täsmää. Tai… ainakin melkein. Kuten 1930-luvun turistipropagandassa sanottiin: ”Parasta Suomessa on ilmasto”. Ruskeaksi paahtuminen rannan auringossa ei […]
1930-luvun aikana niin paikalliset kuin kansallisetkin turistiyhdistykset toimivat määrätietoisesti tehdäkseen Rovaniemestä ja Lapista sekä kotimaisia että ulkomaisia turisteja houkuttelevan matkakohteen. Pieniä majataloja rakennettiin aina Petsamoon saakka puhumattakaan Pallaksen ensimmäisestä tunturihotellista. Rovaniemeltä Petsamoon vienyt Jäämerentie oli todellinen vetonaula. Myös saamelaista alkuperäiskansaa käytettiin mieluusti eksoottisena houkuttimena, kuten tässä Yrjö Karin tulkinnassa, jossa uusi (moderni Rovaniemi) ja perinteinen […]
FÅA:n legendaarinen kapteeni ja mainosmaakari Arnold Neumann oli 1920-luvun lopussa suuren dilemman edessä: Kilpailu saksalaisten varustamoiden kanssa oli kivenkovaa. Mitä ihmettä hän keksisi? Vastaus löytyi – jälleen – julistetaiteilijoista. Neumann otti yhteyttä suomalaiseen taiteilijaan ja saariston tuntijaan Ingrid Ruiniin (1881–1956), jolle annettiin tehtäväksi maalata saaristolaisneitokainen. Kenties Neumannin olisi kannattanut jättää tilaus tekemättä. Ruotsin Turistiyhdistykseltä tuli […]
Toisinaan vanhatkin suunnitelmat toimivat yllättävän hyvin. Vuodeksi 1940 suunniteltuja olympiakisoja ajatellen järjestettiin julistekilpailu vuonna 1938. Palkinto jaettiin kolmen osallistujan, Ilmari Sysimetsän, Jorma Suhosen ja Henry Czarneckin, kesken. Sitten puhkesi talvisota. Uusi suunnittelukilpailu järjestettiin vuonna 1950 vuoden 1952 olympialaisia varten. Kilpailun tuomaristossa olivat muun muassa edellä mainitut Sysimetsä ja Henry Czarnecki. Kuten ensimmäiselläkin kerralla, päädyttiin jälleen […]
Toisinaan vanhatkin suunnitelmat toimivat yllättävän hyvin. Vuodeksi 1940 suunniteltuja olympiakisoja ajatellen järjestettiin julistekilpailu vuonna 1938. Palkinto jaettiin kolmen osallistujan, Ilmari Sysimetsän, Jorma Suhosen ja Henry Czarneckin, kesken. Sitten puhkesi talvisota. Uusi suunnittelukilpailu järjestettiin vuonna 1950 vuoden 1952 olympialaisia varten. Kilpailun tuomaristossa olivat muun muassa edellä mainitut Sysimetsä ja Henry Czarnecki. Kuten ensimmäiselläkin kerralla, päädyttiin jälleen […]
Hengitä syvään. Sillä nyt olemme iloisten Suomi-tervehdysten ytimessä. Kyse on Helge Mether-Borgströmin (1913–1985) mestariteoksesta, jossa vene seilaa tuhansien järvien maahan lännestä. Niin yksinkertaista, mutta ah, niin vangitsevaa. Mether-Borgström ei myöskään ole aivan kuka tahansa käyttögraafikko. Hän nimittäin loi vuonna 1954 Marimekon logon. Tämän ikonisen julisteen edessä seistessä mieltämme kalvaa oikeastaan vain yksi kysymys: Kuka oli […]
Ah, tämä Paul Söderströmin ja Göran Englundin juliste on ehdottomasti yksi suosikeistamme! Miksikö? Siksi, koska juliste ON Suomi – tuhansien järvien maa! Mikä kaikkein parasta, voimme yhä tänä päivänäkin hypätä höyrylaivojen kyytiin esimerkiksi Kuopiosta ja Savonlinnasta ja nauttia hiljaisuudesta ja uljaista hetkistä. Lipua eteenpäin peräti kymmenen tunnin ajan Suomen kaikkein kauneimmissa maisemissa… Juliste julkaistiin tietääksemme […]
Ah, tämä on ehdottomasti yksi suosikeistamme! Miksikö? Siksi, koska juliste ON Suomi – tuhansien järvien maa! Mikä kaikkein parasta, voimme yhä tänä päivänäkin hypätä höyrylaivojen kyytiin esimerkiksi Kuopiosta ja Savonlinnasta ja nauttia hiljaisuudesta ja uljaista hetkistä. Lipua eteenpäin peräti kymmenen tunnin ajan Suomen kaikkein kauneimmissa maisemissa… Juliste julkaistiin tietääksemme ainakin suomeksi, ruotsiksi, englanniksi ja ranskaksi. […]
Erik Bruun (s. 1926) on iloinen velikulta, jonka seurassa kaikki viihtyvät. Hän on Suomen julistetaiteen grand old man, ja kysymys kuuluukin, lieneekö kukaan tehnyt enemmän houkutellakseen matkailijoita Suomeen kuin juuri Bruun. Bruunin julisteissa on aina pilkettä silmäkulmassa, kuten tässä hänen riemukkaassa tulkinnassaan Porvoosta.
Ah, tämä on ehdottomasti yksi suosikeistamme! Miksikö? Siksi, koska juliste ON Suomi – tuhansien järvien maa! Mikä kaikkein parasta, voimme yhä tänä päivänäkin hypätä höyrylaivojen kyytiin esimerkiksi Kuopiosta ja Savonlinnasta ja nauttia hiljaisuudesta ja uljaista hetkistä. Lipua eteenpäin peräti kymmenen tunnin ajan Suomen kaikkein kauneimmissa maisemissa… Juliste julkaistiin tietääksemme ainakin suomeksi, ruotsiksi, englanniksi ja ranskaksi. […]
Erik Bruun (s. 1926) on iloinen velikulta, jonka seurassa kaikki viihtyvät. Hän on Suomen julistetaiteen grand old man, ja kysymys kuuluukin, lieneekö kukaan tehnyt enemmän houkutellakseen matkailijoita Suomeen kuin juuri Bruun. Bruunin julisteissa on aina pilkettä silmäkulmassa, kuten tässä hänen tyylikkäässä tulkinnassaan Turusta.
Erik Bruun (s. 1926) on iloinen velikulta, jonka seurassa kaikki viihtyvät. Hän on Suomen julistetaiteen grand old man, ja kysymys kuuluukin, lieneekö kukaan tehnyt enemmän houkutellakseen matkailijoita Suomeen kuin juuri Bruun. Bruunin julisteissa on aina pilkettä silmäkulmassa, kuten tässä hänen riemukkaassa tulkinnassaan Helsingistä, jossa taiteilijan rakastama Suomenlinna on ylimpänä.
Taiteilijakaksikko Gunnar Forsström ja Göran Hongell vangitsi vuonna 1930 kuvaan merellisen Helsingin, jonka taustalla kohoaa Tuomiokirkko. Molemmat julisteet julkaistiin useilla kielillä, ainakin suomeksi, ruotsiksi, saksaksi, englanniksi ja ranskaksi. Kuka voisi väittää, ettemmekö jo tuolloin olleet kansainvälisiä? Helsingin Tuomiokirkon käyttö on muuten melko kiintoisaa. Koko tasavallassa ei ole ainuttakaan toista rakennusta, jota olisi käytetty yhtä usein […]
Erik Bruun (s. 1926) on iloinen velikulta, jonka seurassa kaikki viihtyvät. Hän on Suomen julistetaiteen grand old man, ja kysymys kuuluukin, lieneekö kukaan tehnyt enemmän houkutellakseen matkailijoita Suomeen kuin juuri Bruun. Kun Bruun oli itse lentänyt Lappiin ja nähnyt urheilukalastajat virveleineen matkustamossa, hän tajusi, että kalat olisivat täydellinen symboli Lapin-lennoille. Tämä juliste herätti ensin tilaajassaan […]
