Hengitä syvään. Sillä nyt olemme iloisten Suomi-tervehdysten ytimessä. Kyse on Helge Mether-Borgströmin (1913–1985) mestariteoksesta, jossa vene seilaa tuhansien järvien maahan lännestä. Niin yksinkertaista, mutta ah, niin vangitsevaa. Mether-Borgström ei myöskään ole aivan kuka tahansa käyttögraafikko. Hän nimittäin loi vuonna 1954 Marimekon logon. Tämän ikonisen julisteen edessä seistessä mieltämme kalvaa oikeastaan vain yksi kysymys: Kuka oli […]
Erik Bruun (s. 1926) on iloinen velikulta, jonka seurassa kaikki viihtyvät. Hän on Suomen julistetaiteen grand old man, ja kysymys kuuluukin, lieneekö kukaan tehnyt enemmän houkutellakseen matkailijoita Suomeen kuin juuri Bruun. Bruunin julisteissa on aina pilkettä silmäkulmassa, kuten tässä hänen riemukkaassa ja klassisessa tulkinnassaan rapukaudesta.
Erik Bruun (s. 1926) on iloinen velikulta, jonka seurassa kaikki viihtyvät. Hän on Suomen julistetaiteen grand old man, ja kysymys kuuluukin, lieneekö kukaan tehnyt enemmän houkutellakseen matkailijoita Suomeen kuin juuri Bruun. Bruunin julisteissa on aina pilkettä silmäkulmassa, kuten tässä hänen riemukkaassa tulkinnassaan Porvoosta.
Taiteilijakaksikko Gunnar Forsström ja Göran Hongell vangitsi vuonna 1930 kuvaan merellisen Helsingin, jonka taustalla kohoaa Tuomiokirkko. Molemmat julisteet julkaistiin useilla kielillä, ainakin suomeksi, ruotsiksi, saksaksi, englanniksi ja ranskaksi. Kuka voisi väittää, ettemmekö jo tuolloin olleet kansainvälisiä? Helsingin Tuomiokirkon käyttö on muuten melko kiintoisaa. Koko tasavallassa ei ole ainuttakaan toista rakennusta, jota olisi käytetty yhtä usein […]
Erik Bruun (s. 1926) on iloinen velikulta, jonka seurassa kaikki viihtyvät. Hän on Suomen julistetaiteen grand old man, ja kysymys kuuluukin, lieneekö kukaan tehnyt enemmän houkutellakseen matkailijoita Suomeen kuin juuri Bruun. Bruunin julisteissa on aina pilkettä silmäkulmassa, kuten tässä hänen riemukkaassa tulkinnassaan Helsingistä, jossa taiteilijan rakastama Suomenlinna on ylimpänä.
Taiteilijakaksikko Gunnar Forsström ja Göran Hongell vangitsi vuonna 1930 kuvaan merellisen Helsingin, jonka taustalla kohoaa Tuomiokirkko. Molemmat julisteet julkaistiin useilla kielillä, ainakin suomeksi, ruotsiksi, saksaksi, englanniksi ja ranskaksi. Kuka voisi väittää, ettemmekö jo tuolloin olleet kansainvälisiä? Helsingin Tuomiokirkon käyttö on muuten melko kiintoisaa. Koko tasavallassa ei ole ainuttakaan toista rakennusta, jota olisi käytetty yhtä usein […]
Toisinaan vanhatkin suunnitelmat toimivat yllättävän hyvin. Vuodeksi 1940 suunniteltuja olympiakisoja ajatellen järjestettiin julistekilpailu vuonna 1938. Palkinto jaettiin kolmen osallistujan, Ilmari Sysimetsän, Jorma Suhosen ja Henry Czarneckin, kesken. Sitten puhkesi talvisota. Uusi suunnittelukilpailu järjestettiin vuonna 1950 vuoden 1952 olympialaisia varten. Kilpailun tuomaristossa olivat muun muassa edellä mainitut Sysimetsä ja Henry Czarnecki. Kuten ensimmäiselläkin kerralla, päädyttiin jälleen […]
Taiteilijat kuvailevat teostaan: Meriharakkaisä lomailee lastensa kanssa. Hänen mielestään parasta Suomessa: joutilaat päivät Tammisaaressa. Meren aallot liplattavat, aurinko säteilee, ja elämä on ihanaa. Tämä on Come to Finlandille luotu uusi teos. Uskomme nimittäin raudanlujasti siihen, että julistetaide on tehtävä houkuttelevaksi ja tuotava uusien sukupolvien saataville. Huomaatteko, miten Suomi jälleen kerran – julistetaiteen keinoin – houkuttelee […]
Viron liikenne oli suosittua jo 1930-luvulla, ja kilpailu oli nykypäivän tapaan kivenkovaa. Aegna-laiva laskettiin vesille jo vuonna 1904 Kielissä, ja se palveli monta vuotta – ei kuitenkaan sotavuosina – Hamburg-Amerika Linietä. Pitkällisen jahkailun päätteeksi alus kastettiin uudelleen Aegnaksi vuonna 1935, kun tallinnalainen yritys G. Sergo & Ko osti sen. Laiva asetettiin reitille Hki–Tallinna. Kun Neuvostoliitto […]
Taiteilija kuvaa teostaan: VombatCombat osallistui projektiin riemurinnoin. Julistetaidetta tehdessä voi ajatella isosti ja rohkeasti, siitähän me pidämme! Haluamme kertoa julisteellamme että suomalaiset naiset ovat vahvoja ja itsenäisiä sekä täynnä sisua! Kapteeni näyttää, että Suomi toivottaa pakolaiset tervetulleiksi rakkaudella ja avosylin. Kevät on valon ja rakkauden aikaa – se ei ole maaginen vuodenaika vain Suomessa. Valo […]
Tämä on Come to Finlandille luotu uusi teos. Uskomme nimittäin raudanlujasti siihen, että julistetaide on tehtävä houkuttelevaksi ja tuotava uusien sukupolvien saataville. Huomaatteko, miten Suomi jälleen kerran – julistetaiteen keinoin – houkuttelee turisteja glamourin ja paratiisista kaikuvien riemuhuutojen avulla?
2. sija: My Finland travel poster contest, 2017! Taiteilijaduo kuvailee työtään: Koska matkajulisteissa on kyse yksinkertaistamisesta ja liioittelusta, valitsimme meille tärkeän aspektin: luonto on Suomessa aina käden ulottuvilla. Haluamme havainnollistaa julisteessa niitä tyyniä ja loputtoman pitkiä kesäöitä, joista voi nauttia taivasalla perheen ja ystävien parissa. On olemassa läjäpäin kauniita suomalaisia talvimaisemia esittäviä kuvia, mutta meidän […]
4. sija: My Finland travel poster contest, 2017! Taiteilija kuvaa teostaan: Tutustuin Sisu-käsitteeseen jo ennen, kuin olin edes astunut jalallani Suomeen, ja se jotenkin jäi kulkemaan mukanani. (Olen tähän mennessä jo käynyt Suomessa muutaman kerran, älkää huolestuko.) Silti Sisua on mielestäni mahdotonta vangita yhteen kuvaan, mutta suomalainen rentoutumassa jäätyneellä järvellä ainakin raottaa hieman sitä ajatusta, […]
Taiteilija kuvailee teostaan: VombatCombat osallistui projektiin riemurinnoin. Julistetaidetta tehdessä voi ajatella isosti ja rohkeasti, siitähän me pidämme! Haluamme kertoa julisteellamme että suomalaiset naiset ovat vahvoja ja itsenäisiä sekä täynnä sisua! Ohitamme sen muukalaisenpelon, joka on äskettäin levinnyt Suomessa, ja esittelemme tummaihoisen merenneidon. Hän näyttää, että Suomi ottaa pakolaiset rakkaudella ja avosylin vastaan. Tämä on siis […]
Tämä on Come to Finlandille luotu uusi teos. Uskomme nimittäin raudanlujasti siihen, että julistetaide on tehtävä houkuttelevaksi ja tuotava uusien sukupolvien saataville. Huomaatteko, miten Suomi jälleen kerran – julistetaiteen keinoin – houkuttelee turisteja glamourin ja paratiisista kaikuvien riemuhuutojen avulla?
2. sija Come to Finlandin Come to Ostrobothnia -julistekilpailussa 2016! Taiteilija kuvaa teostaan: Kun otin vastaan tehtävän visualisoida Pohjanmaata julistemuodossa, halusin keskittyä ainutlaatuisiin kesäöihin uudella tavalla. Sen sijaan, että ottaisin esiin tyypillisen pastellisävyisen taivaan, halusin luoda kontrasteja sisä- ja ulkotilojen sekä pimeän ja valoisan välille. Teen usein töitä tekstin ja kuvan välisen suhteen parissa, mitä […]
Ennen vanhaan itsestään selvä pohjoisen meritie kulki Tukholman, Turun ja Pietarin välillä. Sen reitin myös saksalaiset tulivat oppimaan. Tällä reitillä Suomen Höyrylaiva Oy pysytteli hyvin esillä. Julisteessa näemme muun muassa merien suuruudet Oihonnan ja Tarmon. Juliste on ainutlaatuinen, sillä se tarjoaa pieniä suloisia karikatyyrihahmoja Euroopan mallien mukaan. Suomen julistetaide oli yhä lapsenkengissä, ja huumorin tuulahduksen […]
Mikä helmi! Tämä juliste on todellinen harvinaisuus. Se on Helsingfors Ångfartygs Aktiebolagetin juliste, jossa mainostetaan Saksanliikennettä noin vuonna 1890. Tietojemme mukaan olemassa on vain yksi originaali, ja se on nykyään meidän hallussamme! Juliste on tiettävästi Suomen toiseksi vanhin graafinen matkailujuliste. Helsingfors Ångfartygs Actiebolag (HÅA) -yhtiön taival ei koskaan ollut helppo: Vuonna 1869 yhtiön ensimmäinen rahtialus […]
Osmo K. Oksasen juliste esittää maailman parasta matkailijapoikaa. Tällä kertaa poika lähtee seikkailuihin sateenvarjo mukanaan (julistekaupassamme on myös julisteen talviversio, jossa poika lähtee ylpeänä matkaan sukset olallaan). Matkaan lähdetään tietenkin junalla, sillä sekä Oksanen että me tiedämme sen olevan maailman paras tapa matkustaa. Aina. ©Lahden Julistemuseo
Taustaa: Heikki Ahtialan ukkeli, jolla on pilkettä silmäkulmassa, tulee aina säilyttämään erityisen paikan sydämissämme. Kirjaan löysimme englanninkielisen version (”To Finland with me”) Washingtonista ja olimme täysin ihastuneita siihen jo tuolloin. Vuotta myöhemmin meihin otti yhteyttä ranskalainen julistekeräilijä, jolla oli kokoelmissaan julisteen ranskankielinen originaali. Voit kuvitella innostuksemme, sillä emme olleet koskaan aiemmin nähneet kyseistä aihetta – […]
