Tämä teos on yksi neljästä Gunnar Forsströmin lähes valmiista alkuperäisluonnoksesta, jotka Come to Finlandin julistemetsästäjät saivat käsiinsä syksyllä 2013. Olemme ylpeitä ja onnellisia siitä, että voimme nyt välittää nämä teokset eteenpäin yleisölle.
Tämä teos on yksi neljästä Gunnar Forsströmin lähes valmiista alkuperäisluonnoksesta, jotka Come to Finlandin julistemetsästäjät saivat käsiinsä syksyllä 2013. Olemme ylpeitä ja onnellisia siitä, että voimme nyt välittää nämä teokset eteenpäin yleisölle.
Helsingin sydämen, päärautatieaseman, on piirtänyt arkkitehtimestari Eliel Saarinen. Graniitteineen ja vaikuttavine kellotorneineen se on paras rakennus symboloimaan keskustan turvallisuutta ja pysyvyyttä. Tuoreen tasavallan rautatieasema vihittiin käyttöön peräti 15 vuotta kestäneiden rakennustöiden jälkeen vuonna 1919. Rakennus näkyi useasti kansainvälisissä julisteissa ja esitteissä koko 1930-luvun ajan. Julisteen taiteilija on tuntematon. Jos sinulla on tietoa julisteen tekijästä tai […]
Tämä teos on yksi neljästä Gunnar Forsströmin lähes valmiista alkuperäisluonnoksesta, jotka Come to Finlandin julistemetsästäjät saivat käsiinsä syksyllä 2013. Olemme ylpeitä ja onnellisia siitä, että voimme nyt välittää nämä teokset eteenpäin yleisölle.
Tämä teos on yksi neljästä Gunnar Forsströmin lähes valmiista alkuperäisluonnoksesta, jotka Come to Finlandin julistemetsästäjät saivat käsiinsä syksyllä 2013. Olemme ylpeitä ja onnellisia siitä, että voimme nyt välittää nämä teokset eteenpäin yleisölle.
Tämä teos on yksi neljästä Gunnar Forsströmin lähes valmiista alkuperäisluonnoksesta, jotka Come to Finlandin julistemetsästäjät saivat käsiinsä syksyllä 2013. Olemme ylpeitä ja onnellisia siitä, että voimme nyt välittää nämä teokset eteenpäin yleisölle.
Tämä teos on yksi neljästä Gunnar Forsströmin lähes valmiista alkuperäisluonnoksesta, jotka Come to Finlandin julistemetsästäjät saivat käsiinsä syksyllä 2013. Olemme ylpeitä ja onnellisia siitä, että voimme nyt välittää nämä teokset eteenpäin yleisölle.
Olkaamme rehellisiä: Olemme silmittömän ihastuneita Aarne Karjalaisen julisteeseen, jossa lentokone liukuu matalalla merellisen Helsingin yllä täydellisessä harmoniassa purjehtijoiden kanssa. Kyllä, rakastuimme julisteeseen niin paljon, että se sai paikan kirjamme kannesta. Ja SE, jos mikä, on julisterakkautta. Melko äskettäin lempijulistekeräilijämme otti meihin yhteyttä: hän oli löytänyt täysin ainutlaatuisen alkuperäispainoksen tästä julisteesta. Arvatkaapa tartuimmeko syöttiin…?
FÅA:n legendaarinen kapteeni ja mainosmaakari Arnold Neumann oli 1920-luvun lopussa suuren dilemman edessä: Kilpailu saksalaisten varustamoiden kanssa oli kivenkovaa. Mitä ihmettä hän keksisi? Vastaus löytyi – jälleen – julistetaiteilijoista. Neumann otti yhteyttä suomalaiseen taiteilijaan ja saariston tuntijaan Ingrid Ruiniin (1881–1956), jolle annettiin tehtäväksi maalata saaristolaisneitokainen. Kenties Neumannin olisi kannattanut jättää tilaus tekemättä. Ruotsin Turistiyhdistykseltä tuli […]
Toisinaan vanhatkin suunnitelmat toimivat yllättävän hyvin. Vuodeksi 1940 suunniteltuja olympiakisoja ajatellen järjestettiin julistekilpailu vuonna 1938. Palkinto jaettiin kolmen osallistujan, Ilmari Sysimetsän, Jorma Suhosen ja Henry Czarneckin, kesken. Sitten puhkesi talvisota. Uusi suunnittelukilpailu järjestettiin vuonna 1950 vuoden 1952 olympialaisia varten. Kilpailun tuomaristossa olivat muun muassa edellä mainitut Sysimetsä ja Henry Czarnecki. Kuten ensimmäiselläkin kerralla, päädyttiin jälleen […]
Toisinaan vanhatkin suunnitelmat toimivat yllättävän hyvin. Vuodeksi 1940 suunniteltuja olympiakisoja ajatellen järjestettiin julistekilpailu vuonna 1938. Palkinto jaettiin kolmen osallistujan, Ilmari Sysimetsän, Jorma Suhosen ja Henry Czarneckin, kesken. Sitten puhkesi talvisota. Uusi suunnittelukilpailu järjestettiin vuonna 1950 vuoden 1952 olympialaisia varten. Kilpailun tuomaristossa olivat muun muassa edellä mainitut Sysimetsä ja Henry Czarnecki. Kuten ensimmäiselläkin kerralla, päädyttiin jälleen […]
Taiteilijakaksikko Gunnar Forsström ja Göran Hongell vangitsi vuonna 1930 kuvaan merellisen Helsingin, jonka taustalla kohoaa Tuomiokirkko. Molemmat julisteet julkaistiin useilla kielillä, ainakin suomeksi, ruotsiksi, saksaksi, englanniksi ja ranskaksi. Kuka voisi väittää, ettemmekö jo tuolloin olleet kansainvälisiä? Helsingin Tuomiokirkon käyttö on muuten melko kiintoisaa. Koko tasavallassa ei ole ainuttakaan toista rakennusta, jota olisi käytetty yhtä usein […]
Erik Bruun (s. 1926) on iloinen velikulta, jonka seurassa kaikki viihtyvät. Hän on Suomen julistetaiteen grand old man, ja kysymys kuuluukin, lieneekö kukaan tehnyt enemmän houkutellakseen matkailijoita Suomeen kuin juuri Bruun. Bruunin julisteissa on aina pilkettä silmäkulmassa, kuten tässä hänen riemukkaassa tulkinnassaan Helsingistä, jossa taiteilijan rakastama Suomenlinna on ylimpänä.
Taiteilijakaksikko Gunnar Forsström ja Göran Hongell vangitsi vuonna 1930 kuvaan merellisen Helsingin, jonka taustalla kohoaa Tuomiokirkko. Molemmat julisteet julkaistiin useilla kielillä, ainakin suomeksi, ruotsiksi, saksaksi, englanniksi ja ranskaksi. Kuka voisi väittää, ettemmekö jo tuolloin olleet kansainvälisiä? Helsingin Tuomiokirkon käyttö on muuten melko kiintoisaa. Koko tasavallassa ei ole ainuttakaan toista rakennusta, jota olisi käytetty yhtä usein […]
Toisinaan vanhatkin suunnitelmat toimivat yllättävän hyvin. Vuodeksi 1940 suunniteltuja olympiakisoja ajatellen järjestettiin julistekilpailu vuonna 1938. Palkinto jaettiin kolmen osallistujan, Ilmari Sysimetsän, Jorma Suhosen ja Henry Czarneckin, kesken. Sitten puhkesi talvisota. Uusi suunnittelukilpailu järjestettiin vuonna 1950 vuoden 1952 olympialaisia varten. Kilpailun tuomaristossa olivat muun muassa edellä mainitut Sysimetsä ja Henry Czarnecki. Kuten ensimmäiselläkin kerralla, päädyttiin jälleen […]
Taiteilija kuvaa teostaan: Asuin opiskeluaikoina Temppeliaukion kirkon lähellä. Pidän korkeista töölööläisistä tiilitaloista ja oudosta ufomaisesta kirkon katosta. Olen myös mennyt tässä kirkossa naimisiin, ja kun tulimme vihkimisen jälkeen ulos, vastassa oli omien vieraidemme lisäksi pari bussilastillista turisteja, jotka kaikki hurrasivat ja ottivat kuvia. Tässä julisteessa halusin tuoda yhteen lasten talvisen Helsingin ja Temppeliaukion kirkon ympäröivät […]
Taiteilija kuvaa teostaan: Alkuperäinen suunnitelmani oli näyttää kaupunginosani, Helsingin Munkkiniemen, parhaat puolet. Näin edessäni teoksen, joka esittää vanhan kadettikoulun julkisivua iltavalossa tai nuorisoa juhlimassa rannalla. Mutta kun eräänä syyspäivänä kiertelin kävelemässä, innostuinkin puista. Lähes joka kadulla ja pitkin koko rantaa kasvaa hyvin hoidettuja puita, joiden oksistot muodostavat talvisin monimutkaisen kiinnostavia muodostelmia. Julisteeni esittää Munkkiniemen puistotietä […]
Tämä on Jorma Suhosen julisteklassikko: Junkers Ju 52/3m liitää Suurkirkon ohi Helsingissä. Eikä se ole ihan niin päätöntä kuin miltä näyttää. Tuohon aikaan, vuonna 1933, Helsingissä ei nimittäin ollut ”tavallista” lentokenttää, vaan lentokoneet laskeutuivat Katajanokan terminaaliin – kellukkeiden varassa veteen. Vasta joitakin vuosia myöhemmin Malmin lentokenttä avautui. Mutta jo kesäkuun 29. päivänä vuonna 1923 avattiin […]
Mikä helmi! Tämä juliste on todellinen harvinaisuus. Se on Helsingfors Ångfartygs Aktiebolagetin juliste, jossa mainostetaan Saksanliikennettä noin vuonna 1890. Tietojemme mukaan olemassa on vain yksi originaali, ja se on nykyään meidän hallussamme! Juliste on tiettävästi Suomen toiseksi vanhin graafinen matkailujuliste. Helsingfors Ångfartygs Actiebolag (HÅA) -yhtiön taival ei koskaan ollut helppo: Vuonna 1869 yhtiön ensimmäinen rahtialus […]
Taiteilija kuvailee teostaan: Tavoitteeni oli löytää kaksi väriä, jotka korreloivat kummankin julisteen otsikon kanssa. Molemmat julisteet ovat täynnä yksityiskohtia, jotka ovat merkityksellisiä minulle. Esimerkiksi Punavuori-julisteen koira: näin sen lähes päivittäin kävellessäni studiolleni. Ensin piirsin muutamia hahmoja lyijykynällä luonnoslehtiööni, sitten piirsin ne uudelleen ja skannasin. Lopuksi väritin hahmot aiemmin kehittämieni kahden väripaletin väreillä. Kuvitusten luominen sisältää […]
