Saksalaisen kuvittajan, lasimaalarin ja professorin Alfred Mahlaun on täytynyt tunnistaa, mitä eurooppalaiset halusivat Suomesta. Sillä tässä julisteessa se näkyy selvästi: Houkuttelemme heitä koskemattomalla luonnolla – ja design-osaamisella. Kirjoita muistikirjaasi, että Alfred tiesi tämän jo vuonna 1929.
Toisinaan vanhatkin suunnitelmat toimivat yllättävän hyvin. Vuodeksi 1940 suunniteltuja olympiakisoja ajatellen järjestettiin julistekilpailu vuonna 1938. Palkinto jaettiin kolmen osallistujan, Ilmari Sysimetsän, Jorma Suhosen ja Henry Czarneckin, kesken. Sitten puhkesi talvisota. Uusi suunnittelukilpailu järjestettiin vuonna 1950 vuoden 1952 olympialaisia varten. Kilpailun tuomaristossa olivat muun muassa edellä mainitut Sysimetsä ja Henry Czarnecki. Kuten ensimmäiselläkin kerralla, päädyttiin jälleen […]
Taustatietoa Bore I -laivasta: Laiva rakennettiin 1898 A/S Helsingørs Jernskibs- & Maskinbyggerietin telakalla Helsingørissä Tanskassa. Laivan tilaaja oli turkulainen Ångfartygs Ab Bore-varustamo ja se sai nimekseen myös Bore. Laiva liikennöi Turku – Maarianhamina – Tukholma reitillä. Se ajoi 31. joulukuuta 1899 tiheässä sumussa karille Alskärsgrundetissa Söderarmin ja Furusundin välillä ollessaan matkalla Turusta Maarianhaminan kautta Tukholmaan. […]
Toisinaan vanhatkin suunnitelmat toimivat yllättävän hyvin. Vuodeksi 1940 suunniteltuja olympiakisoja ajatellen järjestettiin julistekilpailu vuonna 1938. Palkinto jaettiin kolmen osallistujan, Ilmari Sysimetsän, Jorma Suhosen ja Henry Czarneckin, kesken. Sitten puhkesi talvisota. Uusi suunnittelukilpailu järjestettiin vuonna 1950 vuoden 1952 olympialaisia varten. Kilpailun tuomaristossa olivat muun muassa edellä mainitut Sysimetsä ja Henry Czarnecki. Kuten ensimmäiselläkin kerralla, päädyttiin jälleen […]
Hengitä syvään. Sillä nyt olemme iloisten Suomi-tervehdysten ytimessä. Kyse on Helge Mether-Borgströmin (1913–1985) mestariteoksesta, jossa vene seilaa tuhansien järvien maahan lännestä. Niin yksinkertaista, mutta ah, niin vangitsevaa. Mether-Borgström ei myöskään ole aivan kuka tahansa käyttögraafikko. Hän nimittäin loi vuonna 1954 Marimekon logon. Tämän ikonisen julisteen edessä seistessä mieltämme kalvaa oikeastaan vain yksi kysymys: Kuka oli […]
Erik Bruun (s. 1926) on iloinen velikulta, jonka seurassa kaikki viihtyvät. Hän on Suomen julistetaiteen grand old man, ja kysymys kuuluukin, lieneekö kukaan tehnyt enemmän houkutellakseen matkailijoita Suomeen kuin juuri Bruun. Bruunin julisteissa on aina pilkettä silmäkulmassa, kuten tässä hänen riemukkaassa ja klassisessa tulkinnassaan rapukaudesta.
Taiteilijakaksikko Gunnar Forsström ja Göran Hongell vangitsi vuonna 1930 kuvaan merellisen Helsingin, jonka taustalla kohoaa Tuomiokirkko. Molemmat julisteet julkaistiin useilla kielillä, ainakin suomeksi, ruotsiksi, saksaksi, englanniksi ja ranskaksi. Kuka voisi väittää, ettemmekö jo tuolloin olleet kansainvälisiä? Helsingin Tuomiokirkon käyttö on muuten melko kiintoisaa. Koko tasavallassa ei ole ainuttakaan toista rakennusta, jota olisi käytetty yhtä usein […]
Erik Bruun (s. 1926) on iloinen velikulta, jonka seurassa kaikki viihtyvät. Hän on Suomen julistetaiteen grand old man, ja kysymys kuuluukin, lieneekö kukaan tehnyt enemmän houkutellakseen matkailijoita Suomeen kuin juuri Bruun. Bruunin julisteissa on aina pilkettä silmäkulmassa, kuten tässä hänen tyylikkäässä tulkinnassaan Turusta.
Toisinaan vanhatkin suunnitelmat toimivat yllättävän hyvin. Vuodeksi 1940 suunniteltuja olympiakisoja ajatellen järjestettiin julistekilpailu vuonna 1938. Palkinto jaettiin kolmen osallistujan, Ilmari Sysimetsän, Jorma Suhosen ja Henry Czarneckin, kesken. Sitten puhkesi talvisota. Uusi suunnittelukilpailu järjestettiin vuonna 1950 vuoden 1952 olympialaisia varten. Kilpailun tuomaristossa olivat muun muassa edellä mainitut Sysimetsä ja Henry Czarnecki. Kuten ensimmäiselläkin kerralla, päädyttiin jälleen […]
Viron liikenne oli suosittua jo 1930-luvulla, ja kilpailu oli nykypäivän tapaan kivenkovaa. Aegna-laiva laskettiin vesille jo vuonna 1904 Kielissä, ja se palveli monta vuotta – ei kuitenkaan sotavuosina – Hamburg-Amerika Linietä. Pitkällisen jahkailun päätteeksi alus kastettiin uudelleen Aegnaksi vuonna 1935, kun tallinnalainen yritys G. Sergo & Ko osti sen. Laiva asetettiin reitille Hki–Tallinna. Kun Neuvostoliitto […]
Taiteilija kuvaa teostaan: Etsin inspiraatiota Vaasa-julisteeseeni tekemällä kävelyretken kaupungilla. Kuljin Korsholmanpuistikkoa pitkin, ohitin ortodoksisen kirkon, jatkoin alas rantakadulle ja Hovioikeudenpuistikon halki torille. Koko kävelyretken ajan kuvasin nähtävyyksiä ja kiinnostavia asioita (kirkon, jossa vanhempani menivät naimisiin!) – saalis on selvästi näkyvissä julisteessa, mutta löydätkö Vaasa-tekstin? Tämä on siis Come to Finlandille luotu uusi teos. Uskomme nimittäin […]
Taiteilija kuvaa teostaan: VombatCombat osallistui projektiin riemurinnoin. Julistetaidetta tehdessä voi ajatella isosti ja rohkeasti, siitähän me pidämme! Haluamme kertoa julisteellamme että suomalaiset naiset ovat vahvoja ja itsenäisiä sekä täynnä sisua! Kapteeni näyttää, että Suomi toivottaa pakolaiset tervetulleiksi rakkaudella ja avosylin. Kevät on valon ja rakkauden aikaa – se ei ole maaginen vuodenaika vain Suomessa. Valo […]
Taiteilija kuvaa teostaan: Asuin opiskeluaikoina Temppeliaukion kirkon lähellä. Pidän korkeista töölööläisistä tiilitaloista ja oudosta ufomaisesta kirkon katosta. Olen myös mennyt tässä kirkossa naimisiin, ja kun tulimme vihkimisen jälkeen ulos, vastassa oli omien vieraidemme lisäksi pari bussilastillista turisteja, jotka kaikki hurrasivat ja ottivat kuvia. Tässä julisteessa halusin tuoda yhteen lasten talvisen Helsingin ja Temppeliaukion kirkon ympäröivät […]
5. sija: My Finland travel poster contest, 2017. Taiteilija kuvaa teostaan: Kun suunnittelin julistetta, halusin luoda muotojen ja värien kirjon, joka edustaa erilaisia kontrasteja, joita Suomesta voi löytää. Siniset kolmiot edustavat vettä, vihreät metsiä, valkoiset lunta ja suuri ympyrä punaisine kolmioineen edustaa kulttuurin ja saunan lämpöä. Halusin myös tuoda esiin riemun ja rentoutuneisuuden ja näyttää […]
Taiteilija kuvailee teostaan: VombatCombat osallistui projektiin riemurinnoin. Julistetaidetta tehdessä voi ajatella isosti ja rohkeasti, siitähän me pidämme! Haluamme kertoa julisteellamme että suomalaiset naiset ovat vahvoja ja itsenäisiä sekä täynnä sisua! Ohitamme sen muukalaisenpelon, joka on äskettäin levinnyt Suomessa, ja esittelemme tummaihoisen merenneidon. Hän näyttää, että Suomi ottaa pakolaiset rakkaudella ja avosylin vastaan. Tämä on siis […]
Julisteessa näemme, miten trendikkäät (kansainväliset) matkailijat saapuvat Pallastunturin tunturihotellille. Outoa kyllä (…) julisteessa ei näytetä sitä, että seurueella on vielä tunnin bussimatka edessään ennen kuin he ovat perillä. Mutta kuka nyt yksityiskohtiin jää kiinni…? Uutta 1950-luvun julistetaiteessa oli kuitenkin iloinen huumori, selvä vastareaktio sodalle ja 1940-luvun lopun raskaille vuosille. Uusi eurooppalainen keskiluokka oli muodostumassa – […]
Taiteilija kuvailee teostaan: Tavoitteeni oli löytää kaksi väriä, jotka korreloivat kummankin julisteen otsikon kanssa. Molemmat julisteet ovat täynnä yksityiskohtia, jotka ovat merkityksellisiä minulle. Esimerkiksi Punavuori-julisteen koira: näin sen lähes päivittäin kävellessäni studiolleni. Ensin piirsin muutamia hahmoja lyijykynällä luonnoslehtiööni, sitten piirsin ne uudelleen ja skannasin. Lopuksi väritin hahmot aiemmin kehittämieni kahden väripaletin väreillä. Kuvitusten luominen sisältää […]
Tämä on Come to Finlandille luotu uusi teos. Uskomme nimittäin raudanlujasti siihen, että julistetaide on tehtävä houkuttelevaksi ja tuotava uusien sukupolvien saataville. Huomaatteko, miten Suomi jälleen kerran – julistetaiteen keinoin – houkuttelee turisteja glamourin ja paratiisista kaikuvien riemuhuutojen avulla?
Julisteessa näemme, miten trendikkäät (kansainväliset) matkailijat saapuvat Pallastunturin tunturihotellille. Outoa kyllä (…) julisteessa ei näytetä sitä, että seurueella on vielä tunnin bussimatka edessään ennen kuin he ovat perillä. Mutta kuka nyt yksityiskohtiin jää kiinni…? Uutta 1950-luvun julistetaiteessa oli kuitenkin iloinen huumori, selvä vastareaktio sodalle ja 1940-luvun lopun raskaille vuosille. Uusi eurooppalainen keskiluokka oli muodostumassa – […]
2. sija Come to Finlandin Come to Ostrobothnia -julistekilpailussa 2016! Taiteilija kuvaa teostaan: Kun otin vastaan tehtävän visualisoida Pohjanmaata julistemuodossa, halusin keskittyä ainutlaatuisiin kesäöihin uudella tavalla. Sen sijaan, että ottaisin esiin tyypillisen pastellisävyisen taivaan, halusin luoda kontrasteja sisä- ja ulkotilojen sekä pimeän ja valoisan välille. Teen usein töitä tekstin ja kuvan välisen suhteen parissa, mitä […]
